Susku
Susku oli meidän eka koira. Se oli sekarotuinen. Turkissa oli enimmäkseen mustaa ja valkoista. Vanhemmiten Suskulle tuli mustia pilkkuja turkkiin, pentuna sillä ei kuulemma ollut niitä, ainoastaan selän iso musta läikkä ja pään musta alue. Susku syntyi joulukuussa 1990 (en muista nyt tarkkaa päivämäärää). Äiti ja isä päättivät kai ottaa sen eläinlääkäriltä. Susku oli vähän arka, mutta sillä oli joitain koirakavereita. Se oli kuitenkin tottelevainen, sen saattoi antaa olla pihalla ilman valvontaa. Vanhemmiten sen kuulo tosin huonontui, joten sitä alkoi olla hankalampi pitää irti lenkeillä. Se myös saattoi sisällä haukkua, että halusi ulos ja hetken kuluttua se jo ilmoitti ulkona haluavansa sisälle. 10.9.2006 Susku kuitenkin halvaantui ja se piti lopettaa.
Vilkku
11. maaliskuuta 2005 syntynyt Vilkku on sekarotuinen, isän puolelta siinä on suomenajokoiraa ja emon puolelta jämtlanninpystykorvaa. Vilkku oli pentuna todella vilkas, mutta se on rauhoittunut. Vilkku on karannut monta kertaa. Se rakastaa uimista ja juoksemista, minkä lisäksi se rakastaa myös ihmisiä. Vilkku tuli meille, koska satuimme isäni kanssa sattumalta katsomaan läheisen kaupan ilmoitustaulua, jossa oli ilmoitus niistä pennuista.
Piri
4. huhtikuuta 2007 syntynyt Piri oli lyhytkarvainen collie, väriltään tricolour. Se rakasti yli kaiken ruokaa ja myös kuolasi odottaessaan ruokakuppia. Alun perin oltiin suunniteltu lyhytkarvaisen collien ottamista eri pentueesta, haaveena blue merle-narttu. Piri oli aika rauhallinen. Noin viikkoa ennen yksivuotissyntymäpäiväänsä se oli yön yli metsässä, koska se. Kerran se myös söi särkylääkkeitä, mutta se selvisi siitä. Se kävi joissain mätsäreissä ja yhdessä näyttelyssä (oli liian iso, mutta täydelliset korvat). Se oli minun kanssani koiraleirillä kolme kertaa. 12. helmikuuta tänä vuonna se jäi auton alle.
Miru
Miru syntyi 11.3.2010. Miruhan siis on pina-collie (asiaa olenkin jo selittänyt täällä). Mirun emo on edesmenneen Pirin sisko. Miru päädyttiin ottamaan, kun kävi ilmi, että se oli pina-collie, tai sitten meille olisi ehkä saattanut tulla muu koira siitä pentueesta. Nyt on jo vaikea kuvitella, ettei oltaisi otettu Mirua. Miru on aika rauhallinen.
Netta
Netta, 24.4.2010 syntynyt blogin päätähti, on siis shetlanninlammaskoira, joka on väriltään soopeli. Netasta täällä on niin paljoan asiaa (ja tuleekin olemaan) että ei kannata selitellä enempää. Vuonna 2008, kun käytimme edesmennyttä Piriä mätsärissä, keksin sen jälkeen haluavani sheltin. No, se päätös piti ja vähitellen aloin ostaa koiran tavaroita. Netta on siis se koira, mitä on pisimpään harkittu ;)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti