keskiviikko 28. elokuuta 2013

Haaste!

Haasteen säännöt:

- Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
- Keksi 11 uutta kysymystä.
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.
Kysymykset, jotka saimme:

1. Mitä ominaisuuksia arvostat koirassa eniten?
- Luonteessa se, että miellyttämisenhalua löytyisi ja että koiralla on hyvät hermot. Muutenkin hyvää luonnetta. Kokonaisuutena. Sekä hyvää terveyttä.
2. Oman koirasi parhaat piirteet?
- Netassa parasta on sen oma iloisuus ja luonne. Se oppii nopeasti.
3. Entä haasteellisimmat?
- Aina toisinaan palkattavuus, koska se ei palkkaudu leikistä. Sekä välillä se haistelu. Myös se, että Netta on vähän aranpuoleinen on joskus ollut haastavaa, kun Netta ennen jumitteli joskus paikallaan ohitustilanteissa, mutta Netta on myös reipastunut huomattavasti.
4. Mitkä ovat parhaat ominaisuutesi koiranomistajana?
- Ainakin se, kun vuosien varrella on oppinut lukemaan ja tulkitsemaan Nettaa yhä paremmin.
5. Entä mitkä heikoimmat?
- Oikeastaan se, että joskus jotkin koulutusjutut jäävät kesken oman mielenkiinnon lopahtaessa.
6. Millaisia tavoitteita sinulla on koirasi kanssa?
- Ei meillä mitään kamalan ihmeellisempiä. Agilityssä mölleihin ja kisaamaan ja samalla myös tiettyjen juttujen varmentaminen. Olisi myös hienoa kisata jonain päivänä koiratanssissa, jos siihen liittyviä vaikeuksia saadaan voitettua. Koiratanssin saralla kisaamaan pääsyssä tulee kuitenkin kestämään vielä aika kauan.
7. Minkä rotuisen koiran haluaisit seuraavaksi ja miksi juuri sen?
- Sheltin ehdottomasti. Luonne, ulkönäkö ja koko natsaavat. Netan ja tuttujen shelttien perusteella hyväksi todettu rotu.
8. Suosikkirotusi a) ulkonäön b) luonteen c) käyttötarkoituksen perusteella?
- Jaa-a. Ulkonäön perusteella ainakin vahvoilla on sheltti. Ja luonteeltakin, mutta tähän pääsisi myös sileäkarvainen collie. Käyttötarkoituksen perusteella suosikkiroduksi kävisi jokin paimenkoira, kuten vaikka bordercollie.
9. Jos itse olisit koira, minkä rotuinen olisit?
- Varmaan sheltti.. Joskus vaan, kun miettii, huomaa, että itsestään voi löytää samoja piirteitä kuin koirastaan. Esim. uudet tilanteet. Ne jännittävät, mutta kuitenkin kiinnostavat. Ja aina ei tunnu niin helpolta tutustua uusiin ihmisiin, vaikka tähän onkin vuosien varrella tullut poikkeuksia.
10. Miten päädyit pitämään koirablogia?
- Hyvä kysymys. Alkuperäinen idea oli varmaan erottaa koirablogi omastani ja ehkä vähän raapustella ylös kivoja juttuja, mutta nykyiseen muotoonsa Netta's Stage on kasvanut vasta vuosien varrella. On vain helpompi pysyä kärryillä kaikesta, kun kirjoittaa sen ylös ja perinteistä päiväkirjaa en tunnetusti kuitenkaan jaksaisi pitää.
11. Millainen on hyvä (koira)blogi?
- Ulkoasulla ei ole niin väliä, kunhan se ei ole mitenkään räikeä tai turhan leveä tmv. On joitain pieniä ulkoisia juttuja, joista en suuremmin välitä, mutten jaksa niitä tästä listata. Fontin tulee tietysti olla selkeä, mieluiten perusfontti, eikä kooltaan valtavaa tai liian pientä. Tekstissä tykkään eniten siitä, jos koko juttu ei ole puhekielistä, sitä ei aina jaksa lukea, sen olen omakohtaisesti huomannut. Pienet kirjoitusvirheet eivät haittaa, mutta toistuvat yhdyssanavirheet ja pisteet, pilkut yms. väärissä kohdissa ovat miinusta. Ei tekstille sen kummempia vaatimuksia ole, kunhan siitä saa selvän. Kuvat ovat plussaa, eikä niiden tarvitse olla isoja. Suht aktiivinen postaustahtikin on vain plussaa, että postauksia tulee useamminkin kuin kerran kuussa.
Uudet kysymykset:
1. Mitä koiraharrastuslajia et koskaan haluaisi kokeilla?
2. Mitä kaikkia koiraharrastuslajeja olet koirasi/koiriesi kanssa kokeillut?
3. Miten päädyit nykyisen koirasi/nykyisten koiriesi rotuun/rotuihin?
4. Minkä rotuista koiraa et ikinä voisi edes harkita omistavasi?
5. Parasta koiraharrastuksessa?
6. Huonointa koiraharrastuksessa?
7. Mikä oli suosikkikoirarotusi, kun olit seitsemänvuotias?
8. Mitä harrastat koirasi/koiriesi kanssa?
9. Voisitko koskaan kuvitella alkavasi kasvattajaksi?
10. Mikä on koirasi/koiriesi lempilelu?
11. Miten koirasi matkustaa autossa?
Haastaamme:

Aamun agitreeniä

Tänään käytiin aamulla vapaavuorolla treenailemassa eilistä rataa. Alkuun tuli vähän säätämistä mutta sitten saatiin tehtyäkin jotain. Koko juttu ei nyt valitettavasti videolla näy. Harmi, sillä keinulta hypyille menot sujuivat tänään paremmin. Videot nyt puhukoot puolestaan. Jostain syystä vikalla videolla puomille meno epäilytti Nettaa, vaikka tässä välissähän se on ihan innokkaastikin sinne mennyt.
 
Tehtiin myös kai vähän keppejä yksittäisenä. Mikä tämä lähimuisti nyt on? Lisäksi treenattiin kontakteja. Ja kuten sanoin puomista, puomi alkoi ennen vikaa videota epäilyttää Nettaa. Tutkimattomia ovat sheltin tiet. Lisäksi tehtiin muutamia pieniä kivoja juttuja.
 

tiistai 27. elokuuta 2013

Aktiivitreenaajat(ko)?

Eilen treenattiin koiratanssia. Koreografia oli uusi ja olin harjoitellut sitä Netan kanssa perjantaina, jolloin sain sen väsättyä, mutta enkös minä sitten hävittänyt sen lapun! Ja koska kaikkea en muistanut, osittaista improvisaatiota. Hmm... Pitää näiden kiireessä suunniteltujen ja hutiloiden tehtyjen koreografioiden tilalle alkaa suunnitella uutta. Ja kappale saa silloin olla se, mistä viime vuonna aloitettiin. Ympäri mennään, yhteen tullaan.
 
Tänään olikin agilityn vuoro. Joo laiskuri täällä hei, ei taaskaan ratapiirrosta mutta videot kyllä on! Säätämistä taas kerran omalta osaltani (milloin ei olisi?), kun esim. ekaa kertaa rataa tehdessä muurilla huusin: "Kiipee!" ja meinasi mennä pasmat sekaisin, hyvä että putken sain oikein. Ja eikös A ollut kiva Netan mielestä putken jälkeen. Juh.. Ja keinun jälkeen hypyillä en osannut näyttää, miten mennä ne.
 
Ekalla kertaa keinukin meni turhan vauhdikkaasti (ei sitten tullut mieleenkään saada koiraa hidastamaan?) ja tokalla kertaa keinu oli vähän epäilyttävä. Ekalla kertaa kepitkin olivat säätämistä, tokalla kertaa menivätkin hyvin! Jos siis ei kiinnitetä huomiota vauhtiin. Tai siis sen puutteeseen. Kuulemma Netta meni oikeaan väliin, koska ajoissa käskytin. Vikassa välissä meinasi tulla haahuilua, mutta napakammalla "Kep!"-käskyllä sekin hoitui. Vielä radan jälkeen vähän myöhemmin kokeiltiin kerran keppejä, taas.. vähän haahuilua keskellä. Treeniätreeniä.
 

 
Sunnuntaina sitten mölleilemään niin möllien kuin kisaavien radoille! Vika mahdollisuus harjoitella oikeasti kisanomaisessa tilanteessa ennen kisoja. Ja sitten pitää ilmoittaa Netta Joan kisoihin. Joka kerta jauhan tätä samaa, mutta niin. Siellä on ykkösille kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata. Kaikille mennään näillä näkymin. Netan mittailuakin kokeiltiin tänään ja kun saatiin mittaa tulkittua, oli Netta alle sen 43 cm.
 
Tavoitteena mölleihin on mielellään suht nopea rata ja kisaavien radalle, että kepit saataisiin sujumaan! Ja toki virallisiinkin on toiveissa nopea rata ja ne kepit. Ja ettei ohjaaja sekoile ja kämmäile minkä ehtii. Tosin se nyt taitaa olla liikaa vaadittu.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Siskoni

Laura Närhi feat. Erin - Siskoni
 
kumpi meistä äidin pieni lempilapsi on
kenen hiukset ovat pellavaa ja kultaa

 
kumpi isän ruususista tärkeämpi on
kenen olkapäällä taivaan lintu laulaa

 
sinä olet minun siskoni
en tahdo, että kilpailumme jatkuu
sydämeni murtuu

 
sinä olet minun siskoni
en tahdo, että erkanemme koskaan
tule mua vastaan
oi, siskoni mun

 
miksi meidän ympärillä pelko asustaa
ehkä vastausta ei löydy enää koskaan

 
tiedän, että kaikkea ei saata unohtaa
mutta toivon, että anteeksi voi antaa

 
sinä olet minun siskoni
en tahdo, että kilpailumme jatkuu
sydämeni murtuu

 
sinä olet minun siskoni
en tahdo, että erkanemme koskaan
tule mua vastaan
oi, siskoni mun

 
kumpi vanhemmille rakkain on
kumpi onneton ja kumpi lohduton

 
hiljaa piikkejänsä kasvattaa
yksinäiset ruusut hiuksillaan
pellavaa ja kultaa

 
sinä olet minun siskoni
en tahdo, että kilpailumme jatkuu
sydämeni murtuu

 
sinä olet minun siskoni
en tahdo, että erkanemme koskaan
tule mua vastaan

 
tule mua vastaan

 
sydämeni murtuu

lauantai 24. elokuuta 2013

Scissor Paper Rock

Indica - Scissor Paper Rock
san. Jonsu
I'm river and I'm stone
I shiver but I know
I'm young but oh so old
Played scissor paper rock
I'd run till I was caught
Games end but nothing stops
The rocks will turn to dust
The scissor starts to rust
The ink will fade with us
A lily builds a home
It grows inside my bones
Been there since I was born
You can brood by a brook
And whisper to water
Don't worry, the dawn will dry your tears
See the daylight as it flows
It fills the holes... and souls grow whole
You can moan to the moon
You can swoon in the sunset
Don't hurry, your world won't disappear
See the waves that drape the shore
They fill the holes... and the souls grow whole and old
I'm drifting towards the end
The sand keeps closing in
But water turns to bend
The trees reach for the sky
The roots begin to dry
A nest becomes a shrine
You can brood by a brook
And whisper to water
Don't worry, the dawn will dry your tears
See the daylight as it flows
It fills the holes... and souls grow whole
You can moan to the moon
You can swoon in the sunset
Don't hurry, your world won't disappear
See the waves that drape the shore
They fill the holes... and the souls grow whole and old

You can brood by a brook
And whisper to water
Don't worry, the dawn will dry your tears
See the daylight as it flows
It fills the holes... and souls grow whole 
You can moan to the moon
You can swoon in the sunset
Don't hurry, your world won't disappear
See the waves that drape the shore
They fill the holes... and the souls grow whole and old


Koirakoulu Napakan jäähyväiset

Tämän päivän ohjelmassa oli Koirakoulu Napakan jäähyväiset Ylämyllyllä. Siellä oli erilaisia kisoja. Netan ilmoitin temppuradalle sekä juoksukilpailuun. Molempiin otettiin myös uusinnat. Ekana oli temppurata (kuja, pujottelua, hyppy, lankkukävely, istu-maahan-istu-ruutu). Rataan oli mahdollisuus tutustua ennen kilpailun alkamista ja kolme ekaa kuvaa ovatkin siitä. Uusintakerralla saatiinkin nopeampi aika kuin ekalla kerralla. Sijoituttiin seitsemänneksi.






 
Juoksukilpailun matka oli suunnilleen sata metriä. Tälläkin kertaa uusinnassa tuli parempi aika, vaikka Netta ei aluksi olisi halunnut jäädä odottelemaan. Netta pötki hienosti kolmanneksi pienten koirien luokassa! Palkintojenjaon jälkeen lähdettiin pois ja käytiin vielä Axu-eukun kanssa lyhyellä lenkillä. Saatiinpa vihdoin uusi rakennekuvakin, joka tulee Netan omalle sivulle täällä.



Kuvat © Minna
 

 


torstai 22. elokuuta 2013

Oi Lassieni mun

Koska Nettaa on sanottu Lassieksi, Lassie-koiraksi ja luultu Mirun pennuksikin, päätin tehdä postauksen tästä Lassie-jutusta. Luulenpa myös, että moni soopelin sheltin tai collien omistaja on törmännyt vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa oma koira on ollut kääpiölassie tai ihan vain Lassie.
Kerran Netan ollessa yhdellä kirpparilla mukana taisin kuulla (jos oikein muistan) jonkun sanovan, että ovat ne Lassie-koirat ihania. Aikuisilla tämän Lassie-jutun ymmärtääkin ainakin äitini mukaan, mutta juuri siellä mätsärissäkin joku lapsi sanoi Nettaa Lassieksi. Olihan melko hauska tilanne myös kesällä 2011. Olin Netan kanssa kaupan edustalla odottamassa äitiäni, kun joku nainen tuli puhumaan minulle.
Nainen: Minkä ikäinen tuo on?
Minä: Vuoden?
Nainen: Miten se on noin pieni?
Minä: Tää on sheltti
En tiedä, olisiko Netta sitten selkeämmin kääpiölassie tai minilassie, jos se olisi pienempi. En kuitenkaan näe mitään syytä närkästyä, jos joku luulee Nettaa collieksi. Enhän minäkään kaikkia maailman koirarotuja toisistaan erota. Tosin onhan se hauskaa, kun Nettaa on luultu Mirun pennuksi! Silloin Netalla olikin niukempi turkki.

Aihe voi kuitenkin huvittaa sheltti- ja collieihmisiä, jotka ovat oppineet erottamaan nämä kaksi rotua toisistaan. Kyllähän noilla on jo täysin erilainen ilmekin. En tiedä mitä muut ajattelevat, mutta minusta colliet näyttävät usein vakavammilta ja sheltit jotenkin iloisemmilta. Tiedä sitten mistä tämä ajatus johtuu... Eikä sheltin kuonokaan ole yhtä pitkä kuin colliella.

Enää en oikein edes pysy perillä siitä, milloin Nettaa sanotaan Lassieksi. Siihen on vain tottunut. Kyllä vain, oikea Super-Lassie. Kääpiölassie mikä lieneekään. Tosin kaipa Netta on myös useasti sheltiksi tunnistettu sillä perusteella, ettei sen kokoisia collieitakaan varmaan moni ole nähnyt. Se vain on ylikasvanut sheltti ja sillä sipuli.


Minkähänlaista kommenttia sitten saa, jos on sheltti, joka onkin väriltään trikki tai merle? Eihän se silloin ole ainakaan pelkkä pikkulassie. Ei ainakaan pelkän värinsä puolesta. Noh, ehkä senkin saan jonain päivänä omakohtaisesti kokea...

Tavallaan se on ihan ymmärrettävää, että Nettaa luullaan Mirun pennuksi, vaikkei sitä itse aina tajuaisikaan.. Eihän sen turkkikaan näytä pentuturkilta. Ne ovat kuitenkin samanvärisiä ja Netan ollessa niukkaturkkisempi niiden turkkitilannekin oli melkein sama. Ovathan molemmat soopelit lisäksi selvästi parhaita kavereita!


Eipä Nettaa ole luultu kuin collieksi ellei lasketa, kun yksi pikkulapsi osoitti Nettaa ja hoki: "Kitta, kitta, kitta!". Toisin voisi olla, jos sheltti ei olisi niin yleinen rotu nykyisin. Toisaalta.. Tulipa yhdessä mätsärissä nähtyä sekin, kun jotkut lapset luulivat bulldoggia mopsiksi.


keskiviikko 21. elokuuta 2013

Agiagiagi

Paikataksemme eilisin treenaamattomuutemme suuntasin Netan kanssa aamulla vapaavuorolle. Jäljellä oli rata, jota muu ryhmä oli eilen treeneissä tehnyt. Parin kokeilun jälkeen totesin sen turhan haastavaksi meille ilman, että ketään oli neuvomassa. Kontakteille otin namialustat ja koitin myös naksuttimen avulla vahvistaa alastulokäskyä. Treeneissä pitää vaan pyytää jotakuta pudottamaan nami sinne alustalle.
 
Treenailtiin myös keppejä, joilla Netta meinasi jättää joitain välejä tekemättä. Ohjureita ei kuulemma saada enää käyttää ja aluksi näyttikin (kun ohjurit poistettiin) että Netta on ymmärtänyt keppien idean, mutta nyt se meinaa tosiaan jättää jotkut keppivälit tekemättä. Näytin kädellä ja taas oli naksutin apuna. Lisäksi tehtiin vähän hyppysuoraa (suoraa ja suoraa, eivät ne täysin suorassa linjassa olleet) ja vähän putkiin juoksemista.
 
Oli mitä oli, ensi treeneissä otetaan kontakteille namialustat (jos vain ei ole hyppyrata!) ja kepeillä näytän kädellä. Kepeillä käskynä on "Kepit kepkepkep..." ja yleensä, kun sanoo "Kep" painokkaammin, Netta hiffaa. Kisat lähestyy joo, mutta kyllä me sinne mennään. Ei me muuten päästä koskaan alkuun. Ja ei me muuten varmaan saada mitään aikaan. 14.9. kisojen lisäksi varmalta näyttää 26.10. Kajaanin kisat!
 
Joskus kirjoitin pienestä epäluulosta liittyen Netan kokoon ja jotenkin alitajuisesti se vaivaa vieläkin. Hoen itselleni, että sen on pakko olla medi. Pakko. Kuulemma medin ja maxin rajalla olevia koiria on mitattu medeiksi eikä Netta kai ihan sitä 43 cm ole... Tässä vaiheessa alitajuisesti hermostunut omistaja käy maalarinteippiä, kynän ja kirjan. Maalarinteippi kaapin oveen, koira seisomaan siihen viereen ja kirjan ja kynän avulla saadaan jotenkin otettua koiran mitta. Tasan 42 cm ellen aivan väärin mitannut.
 
Ei tässä auta kuin yrittää pysyä rauhallisena asian suhteen. Ennen ekoja kisoja ei ole mitään mahdollisuutta käyttää Nettaa jonkun tuomarin mitattava, jolloin kisakirjakin saataisiin vahvistettua. Ekoihin kisoihin se jää. Jos on kokemuksia vastaavasta tilanteesta, saa kertoa. Ainahan sisällä on se pieni hermostunut hössöttäjä. Olen joskus kertonutkin, että Netasta on saatu mittoja 38-45 cm välillä. Kumpikaan ääripää ei voi olla totta, se 42 cm on varmaan lähinnä mahdollista ja tässä vaiheessa ihmettelen, miksi epäilen sen silti olevan 43 cm tai yli. Voi huoh näille ajatuksille.

tiistai 20. elokuuta 2013

Haaveet voi toteutuu, kun kakkuun puhaltaa täysii

Tänään uhrattiin treenit ja mentiin mätsäriin Nepenmäen koululle, koska minulla ei ole mitään hajua siitä, milloin päästään mätsäriin seuraavan kerran. Tuttuun tapaan Netta oli avoimissa. Bongattiin turistina ollut Sammeli-lapinkoira ja juteltiin siinä Sammelin omistajan kanssa. Paikalla oli paljon lapsia ja jotkut halusivat silittää Nettaakin. Välillä Netta vähän väisti, mutta antoi kuitenkin koskea itseensä. Taas kerran Netta oli Lassie. "Saako tätä Lassieta silittää?" kysyi yksi pikkutyttö, joka sitten vielä kysyi Netan ikää ja rotua (tyyliin onko Netta Lassie). Shetlanninlammaskoirahan tämä. Enkä todellakaan tiedä, pitäisikö tuo Lassie kirjoittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella tässä yhteydessä!

Ennen avointa luokkaa kehässä olivat nuoret. Oltiin avoimessa toisena parina ja parinamme oli pomeranian. Kaksi kertaa ympäri ja sitten Netta pöydällä. Ei se pöydällä olemisesta vieläkään erityisemmin pitänyt, muttei kuitenkaan nojaillut minuun niin paljoa kuin eilen ja kärsivällisesti antoi tuomarin katsoa hampaat ja kopeloida. Juoksutus kehän nurkkaan ja takaisin ja sitten tuomari tutki parimme. Vielä yhdessä ympäri ja saatiin punainen nauha.

Tuntui, että meni aika kauan ennen kuin nauhakehä alkoi. Siinä mentiin kahdessa eri porukassa ympäri (nopeammat ja hitaammat) ja seisotettiin. Aluksi Netta taisi vähän säikähtää takanaan ollutta bulldoggia (ennen juoksutusta), mutta seisoi kuitenkin. Tuomari karsi seisotuksen jälkeen osan porukasta pois ja me jäätiin neljän sijoittujan joukkoon. Sitten tehtiin kai edestakaiset liikkeet ja taas seisotusta, kunnes tuomari valitsi sijoittujat. Punaisten ykköseksi.

Ekaksi oli sinisten BIS-kehä ja sitten punaisten. Kilpakumppaneina meillä oli englanninsetteri, englanninspringerspanieli (jos oikein muistan) ja norwichinterrieri (tästäkään rodusta en ole täysin varma). Tuomareita oli kaksi ja se tuomari, joka oli tuomaroinut pennut ja veteraanit, kävi kopeloimassa Netan ja nuorissa olleen koiran, Netta oli järjestyksessä toinen. Kopeloinnin jälkeen jälleen kerran edestakainen liike ja kun kaikki koirat oli tsekattu, oli vuorossa seisotusta. Netta vähän liikahteli ja yhdessä vaiheessa pyöräytin Netan uusiksi seisomaan.

Lopulta tuomarit kertoivat järjestyksen. Meidät sijoitettiin toisiksi! Palkinnoksi tuli pyyhe, puruluu, pallo, frisbee, Pedigreen lihahyytelöjuttua ja ruusuke. Meidän eka sijoitus punaisten BIS-kehässä! Tai siis noin yleensäkin eka kerta, kun päästiin punaisten BIS-kehään! Onhan tämä käynyt haaveissa ja ainahan se on hienoa, jos sijoittuu. Ja ainahan sitä jotenkin toivoisi sijoittuvansa mahdollisimman hyvin. Jalat täytyy kuitenkin pitää maassa. Taas on yksi etappi saavutettu!

En minä olisi varmaan viime vuonna uskonut, että Netta olisi joskus sinisten BIS1 saati sitten punaisten BIS2. Sehän oli siihen mennessä sijoittunut muutaman kerran sinisten nauhakehissä ja shelttipäivän mätsärissä punaisten kehässä. Ja nyt se on saanut muutaman BIS-sijoituksen. PUN BIS2. Kai tässä on jotain kehitystä tapahtunut vuodesta 2010 niin minun esitystaitojeni kuin Netankin osalta, eikä se kehitys ole ainoastaan tapahtunut Netan turkissa ja olemuksessa, vaan ehkä sen päänkin sisällä.

Yksi haave on, että Netta olisi jonain päivänä punaisten BIS1 tai koko mätsärin BIS1. Kuka tietää, ehkä sekin on joskus mahdollista. Ei ehkä seuraavassa tai sitä seuraavassa, ei ehkä ensi vuonna tai sitä seuraavanakaan. Haaveilla saa aina. Tämä vuosi on mennyt mätsäreiden osalta niin huimasti. Netta, ihana Netta. Jokainen sijoitus ja jokainen mätsärikokemus on arvokas. Nyt Netan palkintohyllyn reunalla on uusi ruusuke. Koira, sinä olet tähti.

maanantai 19. elokuuta 2013

Eilisen lenkin kuvia

Nyt kuvia eilisen lenkiltä! Netan ja Mirun kaverikuvia sekä pari yksittäiskuvaa Netasta. Huomenna suuntaan Nepukaisen kanssa mätsäriin, Miru saa viettää koti-iltaa. Vilkku oli tänään kuulemma hetken karkuteillä päästyään fleksin naru perässään irti, mutta naapurimme oli onneksi saanut sen kiinni. Eipä päättynyt karkureissu tällä kertaa kissan ajamiseen puuhun tai kalanraadossa kierimiseen.








sunnuntai 18. elokuuta 2013

Pärnävaaralla

Eilen en jaksanut/viitsinyt tehdä tätä postausta, mutta käytiin tosiaan Axu-eukun kanssa Pärnävaaralla lenkkeilemässä. Nyt on vuorossa tylysti ainoastaan kuvia ja vähän tekstiä. Tämän päivän iltalenkilläkin otin kuvia, mutta lisään ne aikaisintaan huomenna.
Päätin myös lopettaa Mirun ja Vilkun blogien pitämisen, koska kirjoitan joka tapauksessa samat jutut tännekin. Lisään kuitenkin tärkeimpiä postauksia sieltä tänne, mutta jatkossa niihin kahteen blogiin ei postauksia enää tule ollenkaan. Ei sillä, että siellä muutenkaan olisi huimaa määrää postauksia...