tiistai 31. joulukuuta 2013

Ei täällä kukaan yksin selvii, tarvii jakajii hyviin hetkiin ja syviin vesiin

Tämä vuosi on ollut meille toistaiseksi tapahtumarikkain vuosi. Vuoteen on mahtunut onnistumisia ja epäonnistumisia, uusia tuttuja ja uusia juttuja sekä harrastusuran huippuhetkiä. On ollut hauskaa ja moneen kertaan syytä iloon, sitten ollaan välillä pudottu ajatusten tasolla syvälle suohon. Toisin sanoen vähän tasapainoilua ja erittäin paljon kaikenlaista pohdintaa.

Nyt takana on 15 mätsäriä enemmän ja enemmän sijoituksia kuin menneinä vuosina yhteensä. Ollaan päästy välillä BIS-kehäänkin. Ei olisi aiemmin uskonut. Lisäksi ollaan mölleissä juoksenneltu 13 radan verran ja pari kertaa sijoituttukin mölliluokassa. Virallisessa harrastusmaailmassa Netta haki EH:n Tohmajärveltä ja kolme hyllyä agikisoista.

Netan turkkikin on vihdoin kasvanut luultavasti lopulliseen muotoonsa. Voi veljet, mikä muhku siitä on tullut entiseen neiti niukkaturkkiin verrattuna. Onpa jotain henkistäkin kehitystä luultavasti tapahtunut. Ja jos viime vuonna luulin Netan kehäesiintymisen parantuneen, nyt se on eri luokkaa. Hieno pieni iso shetlantilainen.

Vuoden tärkeintä antia on ollut oppia lukemaan Nettaa entistä paremmin, vaikka välillä saatankin mennä jo ylianalysoinnin puolelle.. Tärkeää on myös ollut vihdoin oppia oikeasti, että aina kannattaa lopettaa onnistuneeseen suoritukseen - ja toteuttaa tämä älynväläys omalla kohdalla.

Tammikuu


Tavalliseen tapaan tammikuussa ei tehty juuri mitään merkittävää. Suunnitelmia ja sitä sun tätä. Treenailtiin agia. Peruselämää. Vähän poikkeavampaa oli mätsärikauden avaus tuloksella SIN BIS3. 

Helmikuu


Heti kuun alussa Netalla todettiin silmätulehdus, joka tarttui Mirulle ja Vilkullekin. Tästä seurasi treenitaukoa ja erittäin tavallinen kuukausi vailla mitään mielenkiintoista toimintaa, kunnes lopulta päästiin agilityyn taas.

Maaliskuu


Agilityä ja normaalia elämää. Miru ja Vilkku viettivät synttäreitä, Vilkku saavutti virallisen veteraani-iän. Treffattiin Axua. Käytiin kaksissa agimölleissä.

Huhtikuu


Netta täytti kolme vuotta. Agilityssä oli haisteluongelmaa. Koiramessuilla pidettiin temppunäytös ja käytiin mätsärissä hakemassa punainen nauha, kun taas Kontiolahden mätsäristä tuli sijoitus SIN1. Sijoituttiin agimölleissä kolmansiksi luokassamme.

Toukokuu


Vuosi alkoi komeasti vappumätsärissä juhlavalla sijoituksella SIN BIS1. Myöhemmin oltiin Koivuniemen kentällä järjestetyssä mätsärissä sijalla SIN BIS2. Käytiin kaksissa mölleissä, joista toisissa sijoituttiin toiseksi (huimat kaksi mediä..) ja samalla möllihypäriltä tuli nollatulos. Tohmajärven ryhmiksestä haettiin EH. Koiratanssin suhteen pakka sekosi pahasti.

Kesäkuu


Kuun alussa Netta sairasti, mutta onneksi kyseessä ei ollut mitään vakavaa. Esiinnyttiin Koirashow:ssa Hietajärvellä. Mätsäreitä kertyi kolme tuloksin PUN, ei sijoitusta, PUN3 ja PUN2. Yhden mätsärin takia ajettiin Uimaharjuun. Käytiin Huhmarisvaaralla retkeilemässä.

Heinäkuu

© Minna
Liideltiin säälittävät kaksi kertaa ja treffattiin Axua. Käytiin yhdessä mätsärissä (tuloksena PUN, ei sij.). Muutoin ei tapahtunut mitään, koska omistaja oli Saksassa kolme viikkoa.

Elokuu


Osallistuttiin Koirakoulu Napakan jäähyväisiin. Siellä Netta pinkoi juoksukilpailussa pienten koirien kolmanneksi. Taas treffattiin Axua ja Sammealia sekä liideltiin. Miru hoiti mätsäridebyyttinsä pois alta. Netta kävi kolmessa mätsärissä tuloksin PUN ei sij, PUN3, PUN BIS2 ja temppuluokassa sij. 2/2. 

Syyskuu


Käytiin Petsie-miitissä ja shelttilenkillä. Kuun alussa mölleiltiin kahden radan verran ja mölliradalla tultiin sijalle numero kolme. Mölleiltiin myös toisissa mölleissä kaksi rataa ilman mainittavampia tuloksia ja startattiin agilityn kisauramme hyllyttämällä. Esiinnyttiin Koirashow:ssa maailman kämäisimmällä koiratanssiesityksellä. Netta kävi terveystarkastuksessa.

Lokakuu


Taas Axun treffailua ja käytiin Lykynlammella. Netta pääsi vihdoin Kolille. Agissa kisattiin Kajaanissa kahdella radalla hakien hyllyt molemmilta. Osallistuttiin Vappu Alatalon motivaatiokoulutukseen (ja samalla koko koulutusviikonloppuun). Kuun loppupuolella Netta myös sikaili lenkillä ja treeneissä.

Marraskuu


Elettiin treenintäyteistä arkielämää. Kuun lopussa käytiin mölleilemässä pikkujoulumölleissä kahdella radalla ja käytiinpä myös hakutreeneissäkin.

Joulukuu


Käytiin kuun alussa mölliluokassa kilpailun ulkopuolisina. Lisäksi osallistuttiin koirien joulunavaukseen ja vietettiin kaikin puolin tavallista arkea.

2013 tavoitteet

NÄYTTELYT: 21.4. Outokumpu RN & Joku muu ryhmis? Kun ei kerran taukoakaan osata pitää.

Ei menty Outokumpuun, mutta Tohmajärvellä käytiin ja siinä se.

AGILITY: Liidellään jatkoryhmässä, kontaktien hiontaa paremmaksi, varmuutta renkaaseen ja keppeihin, kepit kuntoon, keinu kuntoon mahdollisesti, mölleihin

Jatkoryhmässä kului siis koko vuosi. Treenioloissa rengas sujuu ja Kajaanin kisoissa sujui. Keinu saatiin kuntoon nopeammin kuin luulinkaan. Kepit ovat vähän vaiheessa. Kontaktien suhteen tuli uusia suunnitelmia. Mölleiltiin ja kisailtiin.

KOIRATANSSI: Koreografia valmiiksi, häiriötä treeneissä, esitykset 4H:n jutussa, kisaamaan

Kunnollista koreografiaa ei kasaan saatu, ainoastaan turha stressi keväällä... Häiriökin oli niin ja näin, mutta Koirashow:ssa sentään kahdesti esiinnyttiin. Sanomatta on selvää, ettei kisattu.

MÄTSÄRI: Ei tavoitteita, vähän taukoa

Eihän me taukoa pitkään jaksettu pitää...

MUU KOULUTUS JA MUUT HARRASTUKSET: Uusia temppuja, katsotaan, mitä keksitään 

Uusia temppuja ei tainnut tulla, mutta uutena lajina haku! Tokoinnostustakin hetkeksi viriteltiin.


TERVEYS: Terveenä pysyminen, Netan paino kuriin

Terve Netta on ollut, joskin silmätulehdus oli ja kesäkuun alussa piti käydä eläinlääkärillä, kun Netta ei liikkunut tai suostunut juomaan. Muuten ei mitään. Paino on pysynyt kurissa, kun ruokinnan suhteuttaa treenissä käytetyn ruokapalkan mukaan.

Tavoitteet vuodelle 2014

NÄYTTELYT
  • Mahdollisesti Joensuu KR, erkkari tai jotain
AGILITY
  • Liitelyn jatkuminen
  • Kepit kuntoon oikeasti
  • Enemmän varmuutta kontakteihin
  • Muutenkin lisää varmuutta kaikkeen
  • Lisää vauhtia 
  • Mahdollisimman paljon möllejä etenkin halleissa
  • Muutamia ulkokisoja mahdollisuuksien mukaan, kunhan kepit ovat kunnossa oikeasti
KOIRATANSSI
  • Treeneihin häiriötä
  • Kunnollinen koreografia kasaan
  • Kisaamaan vihdoin
MÄTSÄRIT
  • Satunnaista mätsäröintiä silloin kun huvittaa
MUU KOULUTUS & MUUT HARRASTUKSET
  • Rallyt-tokoon tutustuminen, jos tulee mahdollisuus
  • Hakutreenien jatkaminen, tavoitteena edes jonkinlainen kehitys
  • Tokon alokasluokan liikkeet vihdoin kuntoon 
  • Takapään hahmottaminen Netalle paremmaksi
TERVEYS
  • Terveenä pysyminen
  • Painon kurissa pitäminen
MIRU & VILKKU
  • Terveenä pysyminen
  • Mirulla tokoilun jatkuminen, ALO-liikkeiden treenaamista täysin hupailumielellä
  • Mirulla ehkä myös haun tai jäljen aloittaminen harrastusmielessä
Iso kiitos tästä mahtavasta vuodesta lähtee taas kerran koiraväelle. Kiitos kaikista hetkistä ja neuvoista. Kiitos kaikesta. Kuten otsikossa Cheekin biisin mukaan lukee, ei täällä kukaan yksin selvii, tarvii jakajii hyviin hetkiin ja syviin vesiin. Ollaan aina jotain kautta onnistuttu pääsemään ylös suosta ja purettu ongelmia. Kaikki kun ei aina minunkaan kohdallani selviä vain kirjoittamisella. Aina on myös hienoa jakaa onnistumiset muiden kanssa.

Kiitos siis maailman paras jatkoryhmä sekä kouluttajat, oli kivaa. Nähdään kisoissa ja talkoissa ensi vuonna! Kiitos myös sheltti-ihmiset, collieporukka, 4H:n koiraporukka, koiralliset kaverit ja kaikki, jotka ovat olleet mukana tekemässä tästä vuodesta juuri tällaisen. Ensi vuosi on taas uusien kujeiden paikka. Erinomaista uutta vuotta 2014! ♥ 

Pakolliset laulunsanat tähän loppuun.

Irina - Jotain suurempaa
san. Irina

Näilläkö muka mennään?
Vaatimattomuus tunnelman
Niin latteaksi aina saa
Ei suunnitella suuria
Sielussa tylsä rauha
Ei iloja, ei tuskaa
Askeleet ei enää vinoon mee
Sisäinen ääni hiljenee

Velvoitteista irti
Sit kun on just nyt
Teen valinnan, vastuu kannan
Jos kaikki pieleen menee

Meil on aikaa niin ainakin luullaan
Kaikkivoipaisuus on vain harha
Meihin kalman sormi ei yllä
Vauhti päällä uskotaan
Pakko luottaa elämä kantaa
Rajoitukset surutta kaataa
Huomisesta ei oo takuita
Pakko saada jotain suurempaa

Kovin suuri tarve
Aina puhua itsestään
Vaikkei koskaan mitään aikaan saa
Aina voi vähän suurennella

Vaa'assa nyt keikkuu vaara ja turva
Teen valinnan, vastuun kannan
Jos jokin pieleen menee

Meil on aikaa niin ainakin luullaan
Kaikkivoipaisuus on vain harha
Meihin kalman sormi ei yllä
Vauhti päällä uskotaan
Pakko luottaa elämä kantaa
Rajoitukset surutta kaataa
Huomisesta ei oo takuita
Pakko saada jotain suurempaa

Meil on aikaa niin ainakin luullaan
Kaikkivoipaisuus on vain harha
Meihin kalman sormi ei yllä
Vauhti päällä uskotaan
Pakko luottaa elämä kantaa
Rajoitukset surutta kaataa
Huomisesta ei oo takuita
Pakko saada jotain suurempaa

maanantai 30. joulukuuta 2013

Aktivointipeliesittely


Ollaan me viime aikoina ihan treenattukin. Perusasentoa ollaan taas naksuteltu seinän vieressä. Vatitemppukin on Netan mieleen, siinäkin vain lisää harjoitusta. Vähän treeniä on ollut myös Väliin!-tempun suhteen ja vihdoin on koiratanssin koreografian alustava suunnitelma valmis! Näitä pikkujuttuja voikin mainiosti treenailla kotona aina välillä. Katsotaan, tuleeko ensi vuonna edistystä.

Kulut & menot 2013


Kuten viime vuonna lupailin, pidin tänä vuonna tarkasti kirjaa siitä, mihin rahaa onkaan mennyt. Ruokia en ole mukaan laskenut ja Koirat-lehden hinta taitaa puuttua, mutta ehkä se ei maata kaada. Kyllä tämä koiraharrastuskin pistää miettimään, mihin rahaa menee, mutta jokainen käyttää rahansa mihin haluaa. Ehkä ensi vuonna selvitään vähemmällä.

Tammikuu
  • Agilityn C-lisenssi 16,50 €
  • Agilitytreenimaksu 200 €
  • Shelttiyhdistyksen jäsenmaksu 25 €
  • Mätsäri 7 €
Helmikuu
  • Eläinlääkärikäynti 48 €
  • Lääke silmätulehdukseen 9 €
Maaliskuu
  • Turkinhoitoaine 17,90 €
  • 100 g lihatikkuja 2,85 €
  • Lihalastut 10 €
  • Puruluusetti 6,70 €
  • PoKSin möllit 5 €
  • Joan möllit 5 €
  • Näyttelyilmoittautuminen 29 €
Huhtikuu
  • Mätsäri 5 €
  • Mätsäri 5 €
  • Netan synttärilahja alle 7 €
  • PoKSin jäsenmaksu 20 €
  • Antassun tilaus 25,95 €
Toukokuu
  • Möllit 8 €
  • Mätsäri 8 €
  • Kennelliiton jäsenmaksu 34 €
  • Lelu, 5 € lahjakortilla maksettaessa jäi vielä maksettavaksi alle 1,50 €
  • Furminator n. 40 €
  • Matolääke 8,46 €
  • Möllit 5 €
  • Mätsäri 7 €
  • Namipussi 6 €
Kesäkuu
  • Eläinlääkärikäynti 174 €
  • Namit 1 €
  • Mätsäri 6 €
  • Mätsäri 7 €
  • Matkakuppi 9,90 €
  • Naksutin 4,90 €
  • Hihna 9,90 €
Heinäkuu
  • Mätsäri 8 €
Elokuu
  • Mätsäri 7 €
  • Hau-Hau:n pihvitikut 10 €
  • Lihalastut 10 €
  • Valjaat 26,90 €
  • Lisenssinvaihtomaksut (C-lisenssistä A-lisenssiin) 42 €
  • Kilpailukirja 4,60 €
  • Mätsäri 6 €
Syyskuu
  • Möllit 14 €
  • Agikisat 12 €
  • Möllit 8 €
  • Terveystarkastus 227 €
  • Kakkapussit 1,55 €
  • Ratia-panta  16,90 €
Lokakuu
  • Mätsäri 7 €
  • Agilkisat 28 €
  • Lonkka- ja kyynärkuvien lausuntomaksu 42 €
Marraskuu
  • Mätsäri 7 €
  • Haalari 15 €
  • Takapenkin suojus 20 €
Joulukuu
  • Möllit 5 €
  • Pedigreen hyytelöateriat yhteensä 7,5 €
  • Pedigreen koiranmakkarat yhteensä 3 €
  • Hau-Hau:n välipalapatukat yhteensä 5 €
  • Hau-Haun:n Training Stickit (2 kpl) yhteensä 4 €
  • PK-valjaat 2 €
  • Hoitosuihke 4,39 €
  • Säilytysrasiat 6,32 €
  • Näyttelykansio (Maailmanvoittaja 2014 -kuosi) 8 €
  • EU-passin suojakannet (Maailmanvoittaja 2014 -kuosi) 3 €
  • PetNetStoren tilaus 21,67 €
Yhteensä: 1358,39 €

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Tavoitellaan palaa taivaast

Koiraihmisellä ei ole pulaa potentiaalisista harrastusvaihtoehdoista. Näyttelyt, agility, toko, rally-toko, koiratanssi, vesipelastus, palveluskoiralajit... Virallista, epävirallista ja täysin leikkimielistä. Myös sekarotuisen kanssa voi harrastaa, vaikkeivat ne kaikissa lajeissa virallisesti kilpailemaan pääsisikään.

Ainakin Netta nauttii esimerkiksi temppujen tekemisestä. Aktiivisimmat koirat vaativat enemmän puuhaa kuin ei-niin-aktiiviset. Yksi keskittyy näyttelyihin, toisen sydän lyö tokolle ja kolmas juoksee innoissaan agilitykentillä. Mutta onko pakko harrastaa?

Kotikoira sanana kuulostaa hivenen negatiiviselta. Se on koira, joka on kotona. Se lenkkeilee. Se on ehkä käynyt pentukurssin ja harjoittelee temppuja, mutta se ei harrasta. Tietysti harrastamistakin voidaan luokitella, eikä pidä unohtaa harrastelua. Mutta eikö raja kuitenkin voi olla häälyvä?


Minä Netan kanssa lukeudun ehkä enemmän harrastelijoihin. Mirun kanssa ainakin. Toisilla on kovemmat tavoitteet ja suuremmat suunnitelmat. Meitä se ei haittaa. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee ja asettaa omat tavoitteensa.

Uskaltaisin väittää, että tavallisella huolenpidolla ja lenkkeilyllä sekä temppujen tekemisellä Netta olisi täysin tyytyväinen. Kuin myös meidän toisetkin koirat. Jos koiralla on riittävästi tekemistä, mikä ettei. Erittäin aktiivisista koirista minulla ei ole kokemusta, mutta voisin kuvitella, että niille voisi olla vähän hankalampaa kehittää tekemistä pelkässä tavallisessa arjessa.

Minut koiraharrastukseen veti osaltaan sattuma. Esimerkiksi ensimmäinen koiramme Susku oli pitkälti juurikin lenkeillä käyvä kotikoira, joskin se oli käynyt äitini kanssa koirakoulussa ollessaan nuorempi. Edesmenneen nahkacollieuroksemme kanssa tuli vain koiraharrastuskärpäsen purema ja sama on jatkunut Netan kanssa.


Tavoitteet ovat osa harrastamista. Toisilla tavoitteet ovat korkeammalla. Toiset ovat myös kunnianhimoisempia. Nostan vain hattua, kun jollain riittää into ja kärsivällisyys korkeammalle tähtäämiseen. Titteleihin kun vaaditaan useita työtunteja.

Onko siinä jotain väärää, jos ei harrasta niin tavoitteellisesti? Kai on oikein itsekin olla realisti ja tietää, kannattaako oman koiran kanssa tavoitella korkeampia tuloksia? Vain syvimmissä ja kaukaisimmissa haaveissani ovat olleet ajatukset oman koiran valioitumisesta. Joo. Ei.

Tiedän, että Netan kohdalla monien muiden tavoitteet voivat olla vasta valovuosien päässä. Olisi hienoa, jos Netta jossain valioituisi, mutta missä lajissa? Agilityn suhteen on paljon työtä edessä enkä rehellisesti sanottuna usko, että Netasta koskaan agilityvaliota tulee. Pienin askelin eteenpäin.


Netta on ensimmäinen oma koirani. Agility, toko ja koiratanssi ovat käytännössä olleet minulle melko tuntemattomia lajeja, ellei lasketa peruskäsitystä niistä. Haasteita tuovat helposti vanhat virheet, kuten vähäinen eri paikkoihin ja tilanteisiin tutustuminen. Muutenkin työmäärä olisi vaativa.

On silti hauskaa harrastaa ainakin silloin tällöin, vaikkei tavoittelisi itselleen parasta mahdollista. Netta on parasta tällä hetkellä. Jos nyt haluan kokemusta toisen koiran kouluttamisesta, voin Mirun kanssa käydä collietreeneissä. Mutta varsinkin Mirun kanssa koko homma on enimmäkseen leikkimielistä harrastelua.

En siis koe harrastamista välttämättömäksi, jos koiralle voi muuten tarjota tarpeeksi puuhaa. Eikä ole mitään väärää harrastaa vain omaksi ilokseen ilman, että koskaan kilpailisi. Samalla tavalla ei ole väärää, jos ei harrasta niin tavoitteellisesti - eikä tavoitteellisessa harrastamisessakaan. Jokainen taaplaa tyylillään.

Kuvat © Minna & äiti

Loppuvuoden agitreenit tiivistetysti

Käskytykset & ohjaaminen:

Edelleen pitäisi käskyttää ja ohjata selkeämmin. Ja käskyttää ajoissa.

Kepit:

Sujuvat varsin vaihtelevasti. Ohjureiden määräkin on vaihdellut ja välillä ollaan yritetty vähän aikaa ilmankin, kun treeneissä joku on sitä meille ehdottanut. Vauhti on vaihteleva ja esim. viime tiistain treeneissä kepit sujuivat vauhtia lukuun ottamatta ihan ok:sti ekalla kerralla, toisella kerralla yksi väli alkoi takkuilla. Ehdottomasti ensi vuonna pitää käydä vapaavuoroilla tekemässä pelkkää keppitreeniä. 

Kontaktit:

Mainittavaa sen verran ainakin käskytyksissä, että pari yli loikkaamista on tullut. Kontaktiesteiden kohdalla sama juttu kuin keppien kanssa, ehdottomasti lisätreeniä vapaavuoroilla ensi vuonna. Vauhtia ollaan kuitenkin saatu, eikä yksikään este oman seuran hallilla epäilytä Nettaa. Ei keinu tai puomikaan.

Palkkaus:

Lihapulla on nakkia ja makkaraakin parempi Netalle. Ensi vuonna pitää kokeilla maksanamien tekemistä, siihen asti porskutetaan eteenpäin lihapullan voimalla. Lisää virtaa on tuonut rottalelu, jonka ympärillä on riittävän pitkä pätkä matonkudenarua. Narussa on myös (puhdas) sukka, johon saa lihapullan sisälle ja suuaukon saa solmittua. Netta tykkää.

Kun viime tiistaina käytiin treenissä, oli takana kaksi treenitöntä viikkoa kiitos flunssan ja Studia-messujen. Ehkä silläkin on vaikutusta.

Alla vielä tiivistetty video. Keppitreeneistä vain lyhennetyt versiot, ettei videosta tulisi liian pitkä. Videolla keppitreenin lisäksi yksi  osaltaan ohjaustaidottomuuden riemuvoitto (ainakin joltain osin) sekä vikaa treeniä tältä vuodelta.


Paljon, paljon on opittavaa omistajallakin ja virheiden määrää ei varmaan ainakaan yhden käden sormilla lasketa, muttei kukaan ole täydellinen.. Yrittämättä ei ainakaan mitään tapahdu ja ensi vuonna jatketaan työtä. Tarkemmin omista havainnoista tulee ennen vuoden vaihtumista tavoitepostauksessa.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Älä luulekaan, että tämä on vaikeaa

Motivointi ja sen vaikeus. Vai miten se nyt olikaan? Shelttihän on älykäs ja oppivainen rotu, jos koirakirjoihin on uskominen. Paimenet motivoituvat. Kyllä, Netta on älykäs ja oppivainen, mutta mitä enemmän olen Netasta oppinut, sitä enemmän olen myös motivointia miettinyt.

Päällisin puolin kaikki on aina vaikuttanut helpolta. Okei, se ei ehkä leiki, mutta mitä siitä? Eihän se sentään ole nirso, namit kelpaavat. Taskut täyteen nameja ja menoksi. Riittävästi riittävän hyviä nameja ja se siitä, ei sen pitäisi monimutkaisempaa olla.

Kun se palkkaaminen olisikin avain onneen. Tietysti tylsät normaalit koirankeksit eivät treeneissä käy, mutta olisihan se nyt hienoa, että olisi herkku johon koira ei koskaan kyllästyisi. Ja joka ei haisi pahalle. Liian kovat vaatimukset kai. Nyt sentään osuvaksi motivaattoriksi on osunut leluviritelmä, jossa on rottalelu kiinni narussa ja samassa narussa sukka, johon saa lihapullan sisälle. Nii-in, koirani leikkii kanssani kuin se olisi kissa.


Vähitellen pitää vain harveta palkintamista ja saada Netta oppimaan siihen, ettei palkka tulekaan aina aivan heti. Kyllä minä ymmärrän, miksei Nettaa välttämättä niin paljoa kiinnosta toimia ilman palkkaa. Ei kai moni ihminenkään työskentelisi ilman palkkaa. Tässä kirjoittaessa onkin hyvä tajuta, että tämä palkka-asia ja palkan harventaminen pitää ottaa treeneissä haltuun.

Mitä nyt on tullut huomattua, on se, miten itse vaikuttaa koiraan. Kuten lokakuussa kirjoitin, olen kiinnittänyt huomiota siihen, etten toruisi Nettaa millään tavalla (jotenkin tietyt asiat ovat vain tulleet ikään kuin luonnostaan) ja nyt ei ole maailmanloppu korjata virheitä. Ei, kun osaa itse suhtautua tilanteeseen paremmin ja kiinnittää huomiota omiin tekemisiin.

Omasta jännityksestä ja sen vaikutuksesta Nettaan voisin valittaa vaikka kuinka monta kertaa. Eikä jännitys ole minulle sinällään ongelma, mutta ei ole kivaa, kun Netta reagoi siihen muuttumalla hitaammaksi ja haahuilevammaksi. Kuin myös muutenkin paineistuessaan, kuten kerran, kun yksi koira treenien aikana haukkui häkissään (ei kuitenkaan Netalle). Ja mahdolliset ympäristöhäiriöt. Mutta tuleeko tästä jännitysasiasta noidankehä? Apua-jännitän-nyt-se-reagoi. Siksi olisi kiva, jos Netta ei niin helposti vaistoaisi jännitystäni.


Siispä omistajalle siedätystä milloin mistäkin. Kai. Ehkä oman seuran kisat voisivat lievittää agilityjännitystä sitten, kun taas joskus kisakentille eksytään. Silloin ei tarvitsisi sentään murehtia esteistä, kun ne olisivat tuttuja. Kuin myös kaikki paikat.

Tutut rutiinit auttavat ainakin mätsäreissä. Kun selvittiin vuoden 2012 haisteluongelmista, päästiin voiton puolelle. Nyt esiintymiseen voi yleensä olla erittäin tyytyväinen. Ei se vaatinutkaan kuin yli 40 mätsäriä. Mätsäreissä pieni jännityskään ei haittaa Nettaa. Ehkä muissa jutuissa onkin vikana rutiinin puute.

Jos jossittelisin vielä enemmän, alkaisin taas harmitella, miksen oikeasti käyttänyt Nettaa pentuna enemmän eri paikoissa. Onneksi sentään mätsäri-innostus astui kuvioihin. Virheistä oppii ja toisen koiran kanssa voi toimia toisin. Toistaiseksi riittää yksi motivoitava ja koulutettava.


kuvat © äiti, Minna ja isä

Harrastusvuosi 2013 tiivistetysti videolla

Taustalla soimaan oli tarkoitettu Irinan Jotain suurempaa -kappale, mutten löytänyt sitä Youtubesta.

torstai 26. joulukuuta 2013

Koko kuva & koiranmakkaraepisodi

Välikuulumisia jälleen! Äsken tein pari juttua tulevia postauksia varten ja satuin samalla tsekkaamaan Messarin ostokset. Yksi Pedigreen koiranmakkarapötkö oli pullistunut epäilyttävästi ja oli pakko mennä keittiöön katsomaan, mikä oli vikana. Veitsellä pakkausta auki ja kuului kunnon pamaus. Sen jälkeen pakkaus jotenkin luhistui.

Kurkkasin pötköön. Jotain valkoista limaa makkaran pinnalla. Lopputoteamuksena makkara joutui kompostiin. Ei sitä kenellekään uskaltanut syöttää. Muutkin pötköt avattiin ja samaa limaa niissäkin. Ei kun kompostiin.. Olikohan virhe sitten säilyttämisessä. Pakkauksissa ei näyttänyt olevan selkeää mainintaa säilytyksestä, luki jotain perustietoa ja että tarjoillaan huoneenlämpöisenä. Tästä syystä oletinkin, että myös säilytys on huoneenlämmössä.

EDIT// Oli mitä oli, oli rasvaa tai ei, makkarat on heitetty pois ja no can do. Minä en nimittäin koskaan aiemmin ole missään koiranmakkarassa sellaista nähnyt. 

Tekijänoikeussyistä en musiikkia lähtenyt liittämään. Musiikiksi on tarkoitettu Irinan Koko kuva -biisi ja tässä linkki siihen: http://www.youtube.com/watch?v=YaNwI-sn8Js
Eli ihan ensin suosittelen laittamaan tuon auki, katsomaan mainosta sen verran kuin on pakko. Sitten se vain päälle ja Netta-video päälle heti sen jälkeen. Niin sen ainakin pitäisi toimia fiksusti.

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Mä mietin niitä, joil on tarve tulla suuremmaksi kuin kukaan muu

Viimeksi maaliskuussa pohdin blogin puolella koiraharrastuksen  vakavuutta. Nyt on taas sen aika, koska aihe on aina ajankohtainen. Vähän eri muodossa vain. Tarkoitukseni ei ole kritisoida muiden suhtautumista ja sitä mitä muut tekevät, vaan vain pohtia asiaa. Jokainen tehköön itse minkä parhaaksi kokee.

Onko tarve menestyä sisäänrakentunut systeemi asiassa kuin asiassa? Yksi tähtää parhaisiin tuloksiin koulussa, toinen työelämässä ja kolmas harrastuksissa. Mutta mikä oikeasti saa meidät tavoittelemaan parasta mahdollista vaihtoehtoa, korkeinta sijoitusta? Asuuko meissä jokaisessa pieni perfektionisti?

Minä en kiistä, ettenkö toivoisi joskus Netan sijoittuvan mätsäreissä. Eiköhän jokainen joskus niin toivo. Mutta en aseta sitä tavoitteeksi. Tavoite ja toive kun eivät ole samoja asioita. Tuntuisi oudolta asettaa tavoitteita harrastukseen, joka on osoittautunut olevan pitkälti arpapeliä.


Sanotaan, ettei pessimisti pety. Koiraharrastuksessakin tulisi kuitenkin löytää kultainen keskitie. Viekö pessimismi ketään yhtään sen pidemmälle kuin optimismi? Olen huomannut, että vaikka pyrkisi edes välillä ajattelemaan positiivisesti tai haaveilemaan, on tietynlainen realismi aina paikoillaan. Niin pystyn ajattelemaan, että en tiedä mitä seuraavassa mätsärissä tulee tapahtumaan. 

Epäonnistumisia ja pettymyksiä tulee aina. Niiltä ei välty, vaikka kuinka yrittäisi aina lopettaa onnistuneeseen suoritukseen tai kääntää ajatuksensa positiivisiksi. Ei-koiramaailman asioita minulla on tapana ajatella aivan liikaa, mutta onneksi koiraharrastuksessa osaan ottaa rennommin. Sekunnin murto-osan verran sijoittumatta jääminen voi harmittaa, mutta en minä sitä vatvo enää samana iltana. Mitä siitä edes hyötyisi?

Agilityssä tulee enemmän analysoitua, mitä tulikaan tehtyä. Kirjoittaminen auttaa. Ja video, vaikka välillä onkin piinaavaa katsella omia mokailuja. Meille agility on vielä sen verran uusi laji, etten osaa edes ajatella asettavani korkeita tavoitteita. Helpommin suunniteltu kuin tehty ja kun kaikki voi olla kiinni aivan mitättömän kokoisesta virheestä, en edes halua yrittää asettaa tavoitteita pärjäämisen suhteen.


Haaveilla saa ja pitää, mutta koiraharrastuksen ei minun mielestäni tulisi koskaan maistua puulta. Jos pettyy siihen, ettei yllä haaveisiinsa, ja koko juttu alkaa ottaa päähän, harkitsisin itse taukoa. Mitä järkeä on tehdä mitään, mistä ei pidä? Jos siis ei lähdetä saivartelulinjalle ja lasketa pakollisia velvollisuuksia. Ja niihinhän ei harrastaminen kuulu.

Ehkä minä en vain ymmärrä. Ehkä minulla vain on koira, jonka suhteen on turha realistisesti tähdätä tähtiin. Jollekin muulle se sopii, meille ei. Ainakin sijoitukset tuntuvat aina yhtä mukavilta, kun asioiden antaa mennä omalla painollaan.

Myös tietynlainen kunnianhimo on hyvästä, jos on oikeasti suuria suunnitelmia. Ilman kunnianhimoa ei varmaan helposti pääse valiotavoitteisiin. Minä nostan vain hattua heille, joilla on riittävästi intoa, taitoa ja sitkeyttä saada koiransa vaikkapa tokovalioksi.


Myönnän. Olisi hienoa olla joskus paras kaikista, mutta ei se ole ykköstavoite. Varmasti netti osaltaan vaikuttaa asiaan. Muutamalla klikkauksella pääsee lukemaan tuloksia ja parhaimmillaan niitä pääsee lukemaan suoraan Facebookista. Kai siinä voi helposti tulla jotenkin kateelliseksi ja ajatella haluavansa sama.

Minusta tuntuu, että olen taas hukkaamassa pointtini. Tavoitteita on hyvä olla olemassa, kunhan töitä tekee ensisijaisesta itsensä ja koiransa iloksi sekä itsensä ja koiransa vuoksi, ei pelkkien tulosten vuoksi. Nykymaailma tuntuu valitettavan tuloskeskeiseltä ainakin koulun osalta... Välillä oikeasti alkaa tuntua, ettei ole mitään väliä, kirjoitanko jostain aineesta L:n ilman että sisäistäisin mitään vai sisäistänkö asian mutta kirjoitan vahingossa huonommin. Kai se peilautuu koiramaailmaankin.

Toivon taas vain, ettei kukaan syytä pettymyksistä koiraansa, joka luultavasti on yrittänyt parhaansa. Tuli mitä vaan, minäkin yritän katsoa peiliin ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin. Aina se ei vain ole helppoa, kuten ei omien virheidensä myöntäminenkään.

Joulukuulumisia

Kyllä me elossa ollaan, vaikkei tänne olekaan tullut paljoa postauksia joulukalenterin lisäksi. Aivan loppuvuodesta on tiedossa ainakin kaksi postausta, pysykääpä kuulolla. Mutta nyt itse asiaan.

Lauantaina oli koirien joulunavaus Joensuussa. Tapahtuma oli Vapaudenpuistossa. Aluksi oli koirien kulkue, jossa kierrettiin pieni lenkki keskustassa. Oli siinä ihmisillä varmaan ihmeteltävää, jatkuva letka koiria. Ja autoilijoilla myös, kun piti pysähtyä odottomaan, että ihan koko letka oli mennyt. Ennen kulkuetta Netta myös uskalsi haistella joulupukkia hyvin varovasti. Hyvä Netta! Kulkueen jälkeen koirille julistettiin joulurauha ja kaikki saivat vielä purutikut.

Sunnuntaina käytiin Axun luona. Netta ei ollenkaan piitannut Axusta, joka mieluusti haisteli Nettaa. Nettaan on varmaan tarttunut Mirun hajua, Miru nimittäin aloitti juoksunsa viime viikolla. Että nyt Mirulta jää väliin alkuvuoden collietreenit ja Netta pääsee sinne leikkimään ehtaa pehkocollieta. Minikoossa vaan.

Joulua ollaan vietetty varsin ankeassa säässä. Lunta on maassa, muttei puissa ja lämpötila on ollut vähän plussan puolella. On jopa satanut vettä. Varsinainen valkoinen joulu siis... Märkää märkää märkää, kelpaisi se kunnon talvi ehkä sittenkin.

Eipä tässä mitään muuta erikoista olekaan. Netta on vähän saanut treenata uuden pallon avulla nouto(yrityksiä) ja ollaan me treenattu myös vadilla pyörimistä! Ahkeraa, eikö totta..? Mutta kyllä tämä tästä. Ehkä.

PSST. Sivupalkissa on äänestys videopostauksen vaihtoehdoista.

maanantai 23. joulukuuta 2013

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Kahdeskymmenestoinen luukku

hei tule meille jouluksi
niin koristellaan muovikuusi
Jenni Vartiainen - Tule meille jouluksi
(san. Jenni Vartiainen, Teemu Brunila, Jukka Immonen)


lauantai 21. joulukuuta 2013

perjantai 20. joulukuuta 2013

torstai 19. joulukuuta 2013

Yhdeksästoista luukku

Onko koirasi kuin Netta?
Rasti ruutuun -gallup

[] koirasi harrastaa agilityä
[] koirasi harrastaa myös mätsäreitä
[] koirasi on syntynyt vuonna 2010
[] koirasi on shetlanninlammaskoira...
[] ...ja väriltään soopeli
[] koirasi on narttu
[] koirasi on liian iso rotuisekseen..
[] ..ja myös niukkaturkkisempi kuin muut rotunsa edustajat
[] koirasi on käynyt luustokuvissa
[] koirasi tykkää saunasta
[] koirasi rakastaa herkkuja
[] koirasi on matkustanut bussissa
[] koirasi on vuosien varrella reipastunut
[] koirasi lähipiiriin kuuluu collie...
[] ...ja sekarotuinen
[] koirasi kärsi nuorempana matkapahoinvoinnista...
[] ...ja inhosi autoja
[] koirallasi on oma blogi
[] koirasi ei ole ollut mukana koiraleirillä
[] koirallesi ruoka on lelua parempi palkka

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kahdeksastoista luukku

Totuus vai tehtävä? -noppapeli

Tässä idea, jota voi käyttää, jos viettää näin joulun alla tai joulun jälkeenkin aikaa koirallisten kavereiden kanssa. Tarvitaan kartonkia, kynä ja sakset. Omasta virheestä viisastuneena muistutan, että kannattaa valita kartonki, jossa kynän jälki varmasti pysyy.

Aluksi kartongin toiselle puolelle piirretään kuvan mukainen kuvio. Minulla yksi ruutu oli 4 cm x 4 cm. Sitten kuvio leikataan irti ja sitä voi käyttää mallina seuraavan kartongin kohdalla. Halutessaan mallin voi tietysti myös ensin leikata tavallisesta paperista, mutta se ei tässä vaiheessa käynyt mielessäni.


Kuvio taitellaan.


Toisesta nopasta tulee tehtävänoppa ja toisesta totuusnoppa. Tehtävänoppaan kirjoitetaan temppuja koiralle. Minulle siihen tuli vain melko tavanomaisia temppuja (istuminen, maahanmeno, paikallaolo, kohteen kiertäminen, pyöriminen ja tassun antaminen). 

Totuusnoppaan voi oman mieltymyksen mukaan laittaa kysymyksiä. Minä laitoin siihen tylsästi kohdat lempirotu, inhokkirotu, kiinnostavin harrastus, tylsin harrastus, kaveri kysyy ja kysymys siirtyy kaverille. Jos mielikuvitusta käyttää, on vain taivas rajana kysymyksissä. 


Sitten nopat teipataan nopanmuotoisiksi. Valmis peliin, ideaa noppien suhteen tuskin tarvitsee selittää.


tiistai 17. joulukuuta 2013

Seitsemästoista luukku

Nyt on aika julistaa arvonnan voittaja kaikkien 19 osallistujan joukosta.


Arvonnan suoritti puolueeton taho ja voittaja on:

Sanni
Onnea! Laitathan minulle sähköpostiin (aniline at luukku.com) yhteystietosi, jotta voin laittaa palkinnon postiin.

Netta onnittelee voittajaa raikuvalla äänellä

maanantai 16. joulukuuta 2013

Olipa kerran Koira2013

Siinähän se viikonloppu vierähti. Kolme päivää silkkaa Messaria, mutta olipahan kolmen päivän lippu! Hienoista suunnitelmista huolimatta päädyin seuraamaan vain paneelikeskustelua (perjantaina) ja lihashuoltoluentoa (lauantaina). Enempää ei vain jaksanut. Niin, ja sunnuntaina koiratanssikisat. HTM:n voittajaluokasta eteenpäin katsoin.

Muu aika kuluikin kierrellessä ja paria tuttuakin moikkasin. Oli myyntikojuja ja paljon kaikkea, mutta pysyin lujana enkä ostanut turhuuksia. Ei pantoja tai hihnoja tai puruluita tai lahjapakkauksia. Ei uutta viilennystakkia tai Hurtan sadetakkia. Jotain muuta vain.


Sitten suoraan ostoksiin. Pedigreen herkkuja/ruokia hakutreeneihin, Hau-Haun välipalapatukoita, Hau-Haun training stickejä, PK-valjaat ja karsta. Lisäksi kävin Helsingissä kauppoja kiertämässä ja Itäkeskuksen Tarjoustalosta löytyi jotain koiraharrastukseen sopivaa. Pieniä pakasterasioita esim. hakutreeneihin ja selvityssuihke (kyllä, lapsille tarkoitettu, mutta tätä on suositeltu shelteillekin pöksyvillojen setvimiseen).

Pedigreen hyytelöruokaa, 1,50 € / pakkaus (viisi pakkausta)

Pedigreen koiranmakkaraa, 1 e / makkara (kolme makkaraa)

Hau-Hau Champion Training Bar -patukat, 5 € / kuusi patukkaa

Hau-Hau Champion Training Stick, maut kana ja liha, 2 e / kpl

PK-valjaat, 2 €

Pieni karsta, 4 €

Pakasterasioita (Tarjoustalo), n. 80 snt / kpl (kahdeksan rasiaa)

Takkusuihke, jonka hintaa en muista

Kuudestoista luukku


Mutta enhän minä ole joulukuusi!
 Pahoittelut luukun myöhästymisestä, postauksen ajastuksessa oli tapahtunut virhe.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Viidestoista luukku

Temppupurkki

Mietitkö koirallesi tekemistä, kun pakkasta on enemmän kuin laki sallii tai kun lunta näyttää satavan vaakasuoraan? Temppupurkki tarjoaa tekemistä. Idea on simppeli. Tähän tarvitsee vain purkin (esim. tyhjä Piltti-purkki), ohutta kangasta, nauhaa tai kuminauhan, paperia, kynän ja sakset.

Ensin paperille kirjoitetaan temppuja, joita haluaa koiralle opettaa tai jotka vaativat vielä hienosäätöä. Meillä oli aika paljon hienosäätöä vaativia temppuja, enkä enää muista, mitä kaikkia purkkiin laitoin. Tässä vielä vähän temppuideoita.

  • Orava-asento
  • Kumartaminen
  • Jalkojen välissä pujottelu
  • Pyöriminen
  • Kieriminen
  • Ohjaajan kiertäminen
  • Kohteen kiertäminen
  • Pam! (koira menee kyljelleen)


Kun temppuja on tarpeeksi, leikataan paperi lapuiksi. Yksi temppu yhtä lappua kohti. Sitten laput vain taitellaan ja laitetaan purkkiin.


Seuraavaksi vuorossa on kangas. Tämä osa ei ole välttämätön, mutta minä halusin piilottaa purkin oikean kannen. Kankaasta leikataan sopiva pala.


Seuraavaksi tarvitaan nauha tai kuminauha. Perinteisellä kuminauhalenkillä pääsee luultavasti helpoimmin. Minä en löytänyt sellaista. Kangas siis asetellaan purkin päälle ja nauha laitetaan kiinni.