Eilen suunnattiin sitten autolla Kajaaniin. Jostain syystä Netta alkoi täristä, kun auto pysähtyi esimerkiksi ABC:lla WC-tauon takia. Netta pääsi jällee näkemään tuttua Mokka-koiraa. Iltalenkillä Netta jumitti, mutta vastaantulijat (äiti, lapsi ja koira) väistivät, jotta päästiin Netan kanssa heistä ohi. Iso kiitos heille!
Tänään lähdettiin kymmenen aikoihin Kajaanin pallohallille. Kun päästiin sisälle, Netta kiskaisi päänsä läpi pannastaan. Onneksi Netta jäi vain istumaan ja sain hihnan kiinni autovaljaisiin, jotka Netan päällä olivat. Sitten suuntasin Netan kanssa shelttikehän laidalle odottelemaan.
Vielä klo 11.30 olivat menossa urokset, vaikka se aika oli merkattu narttujen alkamisajaksi. Eipä auttanut kuin odotella näyttelyluetteloa vilkuillen. Aloin melkein paniikissa laittaa Netan turkkia, kun kehään meni lauma koiria. Sitten tajusin, että kyseessä oli vasta parhaan uroksen valinta, eikä tarvinnut pitää niin kovaa kiirettä. Juniorinarttujen aikana sitten yritin sumutinpullon ja harjan avulla (tuloksetta) saada Netan turkkia jonkunlaiseen kuosiin. Ja irrottaa teippiharjan avulla vaatteissa olevia karvoja.
Lopulta narttujen nuorten luokka alkoi. Shelttien tuomarina ollut Mette Tufte (Norjasta) kätteli kaikki ja laittoi sitten puolet koirista juoksemaan kaksi kierrosta ympäri. Me juoksimme Netan kanssa toisessa puolikkaassa. Sitten saikin odotella omaa vuoroa. Kun päästiin pöydälle, onnistuin tietysti antamaan Netalle juustoa juuri, kun tuomari tuli. Netta yritti peruuttaa ja ajattelin, että ei kai se putoa pöydältä. Antoi kuitenkin tuomarin kopeloida.
Seuraavaksi piti mennä kehä ympäri ja tehdä edestakainen liike ja ei kun koira seisomaan. Tuomari vingutti vinkulelua, mutta Nettaa ei tainnut liiemmin kiinnostaa. Netasta seisotusaika oli varmaan liian pitkä, sillä se liikutteli jalkojaan välillä ja jopa istahti kerran.
Vihreää paperilätkäähän se kehäsihteeri sitten näytti. Tuomari tuli vielä sanomaan, että Netan turkki on niin kovin lyhyt ja se saa jalat näyttämään pitkiltä. Saatiin arvostelukin ja mukavahan tuo arvostelu on.
Tänään lähdettiin kymmenen aikoihin Kajaanin pallohallille. Kun päästiin sisälle, Netta kiskaisi päänsä läpi pannastaan. Onneksi Netta jäi vain istumaan ja sain hihnan kiinni autovaljaisiin, jotka Netan päällä olivat. Sitten suuntasin Netan kanssa shelttikehän laidalle odottelemaan.
Vielä klo 11.30 olivat menossa urokset, vaikka se aika oli merkattu narttujen alkamisajaksi. Eipä auttanut kuin odotella näyttelyluetteloa vilkuillen. Aloin melkein paniikissa laittaa Netan turkkia, kun kehään meni lauma koiria. Sitten tajusin, että kyseessä oli vasta parhaan uroksen valinta, eikä tarvinnut pitää niin kovaa kiirettä. Juniorinarttujen aikana sitten yritin sumutinpullon ja harjan avulla (tuloksetta) saada Netan turkkia jonkunlaiseen kuosiin. Ja irrottaa teippiharjan avulla vaatteissa olevia karvoja.
Lopulta narttujen nuorten luokka alkoi. Shelttien tuomarina ollut Mette Tufte (Norjasta) kätteli kaikki ja laittoi sitten puolet koirista juoksemaan kaksi kierrosta ympäri. Me juoksimme Netan kanssa toisessa puolikkaassa. Sitten saikin odotella omaa vuoroa. Kun päästiin pöydälle, onnistuin tietysti antamaan Netalle juustoa juuri, kun tuomari tuli. Netta yritti peruuttaa ja ajattelin, että ei kai se putoa pöydältä. Antoi kuitenkin tuomarin kopeloida.
Seuraavaksi piti mennä kehä ympäri ja tehdä edestakainen liike ja ei kun koira seisomaan. Tuomari vingutti vinkulelua, mutta Nettaa ei tainnut liiemmin kiinnostaa. Netasta seisotusaika oli varmaan liian pitkä, sillä se liikutteli jalkojaan välillä ja jopa istahti kerran.
Vihreää paperilätkäähän se kehäsihteeri sitten näytti. Tuomari tuli vielä sanomaan, että Netan turkki on niin kovin lyhyt ja se saa jalat näyttämään pitkiltä. Saatiin arvostelukin ja mukavahan tuo arvostelu on.
"Good type. Quite big but still feminine bitch. Strong head. Nice dark eyes. Need to develope more forechest. Strong body. Moves with enough drive. She is not in her best coat condition, therefore she looks very high in legs. Nice temperament."
NUO T - rodunomainen lähestyttäessä
Laitoin Netalle kehän jälkeen autovaljaat. Ne näyttivät vähän löysiltä, mutten ajatellut asiaa sen kummemmin. Menin ostamaan metrilakuja ja kun kuljimme siitä takaisin lähteäksemme vähitellen pois, Netta sai itsensä irti valjaista. Ei siinä auttanut kuin laittaa valjaat uudestaan päälle - sillä kertaa kunnolla. Lopulta päästiinkin sitten pois. Automatkalla kotiin Netta nukkui välillä ja taitaa se nytkin olla varsin väsynyt.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti