Mätsärikauden avaus Kontiolahdessa

Tänään sitten korkattiin meidän osalta mätsärikausi. Oltiin Kontiolahdella Kontiolahden 4H-yhdistyksen dogsittereiden järjestämässä mätsärissä. Tällä kertaa on myös kunnollista kuvamateriaalia, kun äiti oli mukana kameran kanssa.

Ensin ilmoittauduttiin. Netta oli pentuluokassa ja numero oli 10B. Sen jälkeen kierreltiin paikan päällä, harjoiteltiin ulkoportaissa kävelemistä ja lisäksi harjoiteltiin näyttelykäyttäytymistä. Tässä alla yksi kuva siitä, kun harjoiteltiin.

Odoteltiin siinä joku aika kehään pääsyä, koska samassa kehässä olivat ensin Junior Handlerit. Sitten odoteltiin omaa vuoroa, joka lopulta koitti.

Ensin mentiin sitten parimme kanssa pari kertaa kehän ympäri. Netta oli tosin kiinnostunut hajuista, joten pitää treenata kontaktia ja ottaa ensi kerralla mätsäriin paremmat herkut.

Sen jälkeen odoteltiin, kun parimme teki ensin ne yksittäiset liikkeet.

Seuraavaksi oli oma vuoromme. Piti mennä kerran kehän nurkkaan ja takaisin. Olisin kai saanut seisottaa Netan maassa, mutta päätin seisottaa sitä pöydällä, koska niin näyttelyissäkin tehdään ja pöytää on harjoiteltu kotonakin vähän.

Netta oli pöydällä aika nätisti, toista takajalkaa piti vain vähän siirtää. Netta on muuten tosi herkkä noiden jalkojensa siirtämisen kanssa, ei välillä suostu liikuttamaankaan jalkaansa. Netta antoi myös helposti tuomarin katsoa hampaansa ja kun tuomari kysyi Netan ikää, vastasin sen täyttävän ensi viikolla vuoden. Seuraavaksi taidettiin mennä vielä kierros kehän ympäri ja sitten saatiin nauhat sekä sellaiset koiranherkkupatukat. Saatiin punainen.

Kun loput parit olivat esiintyneet, mentiin kehään muiden punaisen saaneiden kanssa. Ei sijoituttu, sieltä valittiin yksi koira menemään BIS-kehään. Oli kaikin puolin kiva mätsäri ja sää oli hyvä.

Tajusinpa mätsärin jälkeen, että ensi viikolla jää väliin näyttelytreenikerta, koska samaan aikaan on mätsäri. Mätsäri kun menee etusijalle. Nyt on sitten enää viikko aikaa Lappeenrannan näyttelyyn ja mietin vain, milloin pesen Netan. Tuntuu vain, että harjatessa harjaan tarttuu tavallista enemmän irtokarvaa. Karvanlähtö voi siis olla lähellä, mutta toivottavasti karva ei ala lähteä tupoittain vielä ennen Lappeenrannan näyttelyä.

Kuvat © äiti

Strategista suunnittelua - tai sitten ei

Ollaan taas vietetty vähän hiljaiseloa, eli ei ole sattunut mitään erikoista. Päivärutiinit eli lenkittäminen ja ruokailu ovat vain toistuneet ja toistuneet. Tällaista siis meillä.
Lappeenrannan näyttelyyn ei ole enää pitkä aika, sehän on jo ensi viikolla. Eilen käytiin sitten ensimmäistä kertaa näyttelytreeneissä ja Netta oli onneksi ihan hyvin, eikä perääntynyt kovinkaan paljoa - ja antoi pöydällä katsoa hampaansa. Netta myös mitattiin, kokoa on noin 43-44 cm. Jos siis satutte Lappeenrannan näyttelyyn eksymään shelttikehän laidalle, niin jos näette tällaisen muita isomman soopelin sheltin, se on mitä luultavimmin Netta.

Lappeenrannan numerolaput ja yleiset ohjeet tulivat eilen. Numerolappu on tallessa Netan näyttelykansion välissä samassa paikassa, missä rokotustodistuskin on. Onneksi ennen näyttelyä on vielä yksi näyttelytreenikerta ja kaksi mätsäriä.

Huomenna mennään Kontiolahteen mätsäriin. Pitääkin muistaa ottaa se rokotustodistus mukaan heti, kun lähdetään, ettei käy niin kuin ekaan mätsäriin mennessä. Silloin huomasin vasta matkalla, että rokotustodistus puuttui ja sitten pitikin lähteä kotiin hakemaan se. Saa nähdä, selvitäänkö huomisesta ilman kommelluksia. Toisessa mätsärissä kun laskin rahat koko ajan väärin ja saatiin onneksi se puuttuva euro, kun olikin liian vähän rahaa ilmoittautumisiin.

Tänään käytiin lenkillä ja mukana kuvioissa oli yllättäen kamerakin. Yritin myös vähän treenata näyttelyasioita, mutta Nettaa ei kiinnostanut ollenkaan.

Hiljaiseloa

Nyt on ollut joku ihmeellinen suvantovaihe Netan blogin kanssa. Itse on tullut juostua paikasta toiseen, mutta Netan kanssa ei ole tehty mitään erikoista.

On kivaa, että kevät tulee. Voisi vain tulla nopeammin. Tällä viikolla olen kerran ottanut kameran lenkille mukaan, muuten on ollut niin harmaata. Lisäksi ei päästä metsälenkille, koska jopa Netta meinaa vajota sinne lumeen. Hihnalenkkejä siis.

Hurtan ulkoiluhaalari on ollut aktiivisessa käytössä, eikä Netta enää vierasta sitä paljoakaan. Mitähän ne, jotka ovat Netan haalarissa nähneet, ovat miettineet? Haalarin ansiosta ei tarvitse kuivata kuin tassut ja vähän mahakarvoja. Tämä haalari suojaa Netan mahaa ehdottomasti paremmin kuin se sademantteli, jota eilen käytettiin lenkillä. Haalarikelit siis vallitsevat.

Tänään tuli lenkillä vastaan yksi toinen koira ja Nettahan seisahtui paikalleen, eikä halunnut edetä kunnes toinen meni ohi. Täällä asuu paljon koiria, mutta aika harvoin tulee lenkeillä ketään vastaan.

Niin tuuli kylmästi kutittaa selkää

Tänään käytiin taas Eeka-borderterrierin kanssa lenkillä. Tehtiin rannalla ja jäällä sama lenkki kuin eilen, mutta koska aikaa oli enemmän, kierrettiin "kohtaamispaikalle" eri reittiä. Aluksi oli taas vähän säätämistä, mutta lopulta Netta leikki taas Eekan kanssa. Kuvasatoa on taas jonkun verran - kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, vai?

Kylpytakki

Tänään tuli sitten toteutettua idea Netan kylpytakista. Vanha pyyhe sai uuden elämän. Kylpytakin tekeminen oli todella nopeaa. Tein sen samalla kaavalla kuin helmikuussa tehdyn talvimanttelin. Ehkä se tuli sitten vähän liian nopeasti valmiiksi, mutta idea oli pakko toteuttaa. Idea on tavallaan täältä ja siitä, että jossain blogissa mainittiin koiran viilennysmantteli. Aluksi mietin vähän huppuakin, mutta sen tekeminen olisi ollut vaikeaa.

Hurttamainen päivä

Tänään sitä sitten oli Netalla poikkeuksellinen päivä. Oltiin kahden tunnin lenkillä seuranamme borderterrieri Eeka omistajansa kanssa. Käveltiin jäällä ja Netta ja Eeka saivat tutustua toisiinsa.

Aluksi Netta oli hieman arka, mutta lopulta uskaltautui leikkimään Eekan kanssa kunnolla. Sellainen kun Netta on, vaatii aikaa kaikkeen. Tässä alla kuvia lenkiltä.

Tähän päivään saakka

Kuultiin yhdeltä taholta postaustoive, joka päätettiin sitten toteuttaa. Kuvia Netasta pennusta tähän päivään asti, tietoa Netan kehittymisestä ja siitä, mitä haluaisin Netan vielä osaavan. Ensin katsotaan läpi kuvat pennusta eiliseen. Laitoin kuviin päivämäärät selkeyden vuoksi.

Turkki Netalla ainakin on kehittynyt, kuten kuvista näkee. Vielä se varmaan kasvaa. Lisäksi Netalla oli heinä-elokuussa mörkökausi, jolloin se ei olisi uskaltanut lähteä lenkilläkään pidemmälle, vaan istui maahan. Siitä on jo päästy. Lisäksi Netta on oppinut temppuja aika nopeasti. Netta myös on välillä kaukaa kiinnostunut eri asioista, mutta ei enää lähempää.

Tällä hetkellä ei juurikaan ole temppuja, joita haluaisin Netan osaavan. Paikallaolo on ainoa, mikä ei juuri onnistu. Vanhempien temppujen suhteen olisi tietysti kiva, jos Netta oppisi tekemään niitä ilman käsimerkkiä ja vaikka oppisi istumaan pidempään. Vanhojen juttujen hiominen olisi siis asia, joka pitäisi tehdä.

Netan pitäisi myös saada uusia koirakavereita ja toivoisin Netan reipastuvan, koska se on aluksi muiden seurassa vähän arka. Tänäänkin koirapuistossa muut olisivat halunneet leikkiä Netan kanssa, mutta Netta vain istuskeli korvat luimussa ja välillä haukahteli. Netta vain tarvitsee aikaa.

Hurtta

Tänään saatiin vihdoin kuvattua Nettaa ulkona Hurtta Arctic-haalarissa. Netan mielestä haalari on nolo... Mutta itse uskon tykkääväni siitä, kun loskakelit alkavat. Näin pellolla kaksi jänistä, mutta Netta ei huomannut niitä - eivätkä ne kai meitä.