Tänään oltiin Mikkelissä...

Nettaan tämä ei nyt niin paljoa liity, mutta... Tänään olin 4H:n dogsitterien kevätretkellä ja kohteenahan oli Mikkeli. Kuten arvata saattaa, ostoksia on.

Ostin Kenkäverosta avaimenperän, hintaa oli 3,80 €. Shelttiä ei löytynyt valikoimasta, mutta lyhytkarvainen collie (!!!) löytyi. Eipä kovin usein tule lyhytkarvaista collieta tuollaisista bongattua.

Mustista ja Mirristä ostin Netalle Skinneeez-flamingon (9,90 €), puolikuristavan Jokke-kaulapannan (9,95 €) ja turkoosin nylontaluttimen (5,90 €). Kuvassa taluttimen väri vähän vääristyy. Tuli käytettyä toinen Mustin ja Mirrin lahjakorteista. Jokke-panta oli alennuksessa, -50 % alkuperäisestä hinnasta.

Paluumatkalla ostin Varkauden ABC:ltä sheltti"laukun". Hintaa oli 9,90 €. Kukkaroksi tuo kai kävisi, mutta eihän tuota uskalla oikeaan käyttöön ottaa.

Koska panta...

Tänään postissa tuli Netan uusi Cara-panta. Jostain syystä panta nyt tässä kuvassa näyttää sumealta... Miten niin rakastan turkoosia?

Suunnitelmat muuttuu

Tänään olisi alun perin ollut tarkoitus mennä PoKSin mätsäriin. Toisin kuitenkin kävi, sillä kuulemma hallilla saattaa olla kennelyskää. Eilen siellä oli agilitymöllit ja kuulemma jotkut koirat pärskyivät. Päätettiin siis suosiolla jättää mätsäri väliin, onhan noita keväämmällä vielä enemmän. Viikon päästä on tosin PoKSin agilityn hallittavuustesti, sekin voi kennelyskän kannalta olla riski, jos kennelyskää kerran on liikkeellä, muttamutta... Ei sitä testiä nyt oikein voi väliinkään jättää.

Meille ei kuulu mitään niin kovin erikoista. Tänään on koirien kynsienleikkuupäivä. Netalta ja Mirulta pitää varmaan siistiä tassukarvoja ja voi olla, että Netan korvakarvatkin pääsevät siistittäviksi. Että tällaista tänään.

Hyvää syntymäpäivää Vilkku!

Tänään on Vilkun vuoro viettää synttäreitä. Vilkullahan tulee täyteen seitsemän vuotta. En tosin tiedä, kuinka moni luulisi Vilkkua seitsemänvuotiaaksi ellei tietäisi, sen verran energinen Vilkku on. Vilkun tähänastiseen elämään on mahtunut kaikenlaista enemmän tai vähemmän mukavaa.

Pentuna Vilkku löysi pellolta pulun... Sittemmin se on muun muassa ajanut kissan puuhun, löytänyt jäniksenraatoja ja lähtenyt uimalla sorsien perään. Ihan kuin se olisi mitään sorsia kiinni saanut, ne vain lensivät kauemmaksi. Muutenkin Vilkku nauttii uimisesta, mutta on hyödyntänyt sitä karkureissuillaan. Se on uinut joen yli, uinut pienestä saaresta pois...

Kerran Vilkku siis tosiaan ui virtaavan joen (sanotaan nyt vaikka joeksi, en ole varma, onko se täydellinen nimitys) yli ja seurauksena tuli vesihäntä. Lokakuussa kun vesi on kylmää... Vilkkua ilmiselvästi harmitti, kun se ei voinut häntäänsäkään heiluttaa. Muutenkin sille tulee vesihäntä, jos se ui liian kylmässä vedessä. Taisi tosin olla kevät 2010, kun kävimme koiralenkillä läheisessä niemessä. Vilkku oli hihnassa, mutta hyppelehti jäillä. Kun se sitten molskahti puoliksi veteen, luulimme vesihännän olevan varma juttu, mutta onneksi mitään ei tullut.

Vilkku on äärimmäisen rauhallinen uimari. Niin se on ollut aina siitä asti, kun se oppi uimaan. Sille pitää tosin heitellä keppejä veteen, että se ui. Pelastusliiviä Vilkulla ei ole. Vilkkua ei varmaan saisi vedestä pois ollenkaan, jos se olisi vedessä irti ja sillä olisi pelastusliivi päällä.

Vilkku on aina ollut melkoisen terve. Vilkulle tehtiin sterilisaatio vuonna 2006 ensimmäisten juoksujen jälkeen. 2010 kesällä Vilkulle tuli eräänä päivänä huono olo. Oli kuuma päivä ja Vilkulla oli jo aamulla ilmeisesti maha sekaisin. Päivällä se oksenteli tarhaan eikä suostunut juomaan, ellei vedessä ollut kermaviiliä. Luettiin koirien kotilääkärikirjoja ja yritettiin miettiä, missä on syy. Lopulta vanhemmat veivät Vilkun eläinlääkärille. Kokeissa ei ilmennyt mitään ja Vilkku sai nahan alle nesteytystä.

Viime kesänähän kaikilla koirilla oli nenäpunkkeja. Äiti käytti Vilkun eläinlääkärillä, koska Vilkku oli pahin pärskyjä. Vilkku oli myös keväällä laihtunut, ilmeisesti se painoi noin 25 kg. Vilkulle suositeltiin jotain herkkävatsaisille koirille sopivaa Royal Canin-ruokaa. Se ei tainnut tuottaa mainittavampaa tulosta.

Nenäpunkkeihin saadun loishäätökuurin jälkeen Vilkku palasi taas normaaliin painoonsa (noin 27 kg). Ilmeisesti sillä oli matoja, näin epäili ainakin eläinlääkäri, kun rokotusten yhteydessä siitä kerroimme. Keväällä Vilkku oli kyllä saanut matolääkityksen, mutta ilmeisesti oli ollut jotain ärhäkämpiä matoja.

Vilkku ei ole karannut kertaakaan sitten 2010 syksyn. Hankimme eteiseen koiraportin, jota muistamme pitää kiinni. Kerran 2010 syksyllä Vilkku tosin onnistui saamaan kuonopantansa irti hihnasta, mutta se ei itse huomannut sitä... Joskushan Vilkku on karannut fleksin lähdettyä kädestä, joskus kuonopannan irrottua. Joskus ulko-ovi on ollut huonosti kiinni, joskus tarhan ovi auki. Onneksi karkureissut ovat nyt loppuneet (*koputtaa puuta*).

Varsinainen Vilkku-romaanihan tästä meinasi tulla, mutta omistetaan tämä päivänsankarille.

Hyvää syntymäpäivää Miru!

Miru täyttää tänään kaksi vuotta. Onnea Mirulle ja Mirun sisaruksille - Final Fantasy's Echo Of Maestro, Final Fantasy's Especially Yours, Final Fantasy's Expect The Best, Final Fantasy's Extra Hot N'Spicy, Final Fantasy's Extreme Duudson ja Final Fantasy's Exotic Taste!

Netta ja Miru saivat tänään etsiä ensin lelua muovisen pyykkikorin alta. Netta sai tehdä kaiken työn, Mirua ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Netta livistikin keittiöstä olohuoneeseen lelu suussaan. Seuraavaksi saatiin päivän naurut, kun laitoin kaksi namia pyykkikorin alle. Netta ja Miru tyrkkivät koria yhdessä eivätkä huomanneet, että namit olivat jo tulleet pois korin alta...

Yksi, kaksi, kolme, pelaa!

Netan juoksut ovat vihdoin ja viimein loppuneet. On tätä odotettukin. Koirat ovat nyt jo useampana päivänä päässeet yhteensä kolmelle lenkille tavanomaisen kahden lenkin sijaan. Hanki kantaa Nettaa vielä paikoitellen, muttei koko aikaa. Tänään leikkasin myös koirien kynnet. Kaikki pysyivät vuorollaan hyvin paikoillaan, tällä kertaa Netta ehkä parhaiten. Lisäksi Netta suostui äsken syömään hammashoitopuruluun. Ehkäpä niistä päästään vielä eroon!

Sitten toiseen aiheeseen. Pientä selitystä Netan aktivointipeleistä. Kuvassa ylhäällä itse tehty aktivointipeli, vasemmalla Hau-Hau Champion Gamble Box ja oikealla Nina Ottosson Dog Tornado.

Itse tehty peli on ilmeisesti Netan lemppari. Se on peli, jonka kanssa kestää pisimmän aikaa saada namit ulos. Se ei ole nimittäin niin yksinkertaista. Netallekin on hyvä olla jotain pitempiaikaista haastetta jostain lelusta.

Hau-Hau Champion Gamble Box on Netan ensimmäinen aktivointipeli. Vaikeustasoltaanhan tuo peli on 1 eli helppo. Netta osaakin pelata sitä näppärästi, joskin välillä toinen vetolaatikko luiskahtaa laatikon sisään hankalasti. Netta saa namit tuosta pois nopeasti.

Nina Ottosson Dog Tornado on ilmeisen mieluinen myöskin. En muista, että olisin joutunut neuvomaan Nettaa pelin kanssa aluksi. Näppärästi Netta pyörittelee peliä ja saa kaikki namit esiin. Kiva peli kuitenkin ja hiukan haastetta Netalle.

Seuraavaksi pitäisi varmaan hankkia joku haastavampi aktivointipeli, jotta Netta saisi pähkäillä kunnolla. Aktivointipelit kun ovat Netan mieleen. Meille saa ehdottaa haastavia aktivointipelejä, jos joku sellaisia sattuu tietämään.

Kun hanki kantaa

Nyt hanki on jo kantanut Nettaa. Mirua se tosin taitaa harmittaa, sillä Mirua itseään hanki ei kanna eikä Mirua huvita ajatus umpihangessa tarpomisesta. Netan kuvia tulee muuten edelleen useimmiten Petsieen (http://www.petsie.fi/pet.php?petid=168982&s=images), joten niitä voi katsoa sieltä, jos kuvat kiinnostavat.

Tänään koirat olivat isän kanssa iltalenkillä. Netta lähti pellolta omille teilleen (ei kuitenkaan lähtenyt kauas). Ja kas vain, pihalla juoksi rusakko. Sama rusakko oli ilmeisesti aiemmin tänään juossut talon ohi ja saanut ainakin Netan pois tolaltaan. Siinä Netta sitten kuulemma oli kulkenut rusakon jäljillä ja napsinut papanoita. Toivotaan, ettei tällainen enää toistu. Netta ei ole nimittäin aiemmin tehnyt noin.

Juoksut taitavat olla loppumassa. 18. päivä onkin tiedossa mätsäri, jonne näillä näkymin mennään. Lauantaina vietetään Mirun kaksivuotissynttäreitä ja sunnuntaina Vilkun seitsenvuotissynttäreitä. Netta täyttää vuosia vasta ensi kuussa.

Hassu shetlantilainen

Eipä tässä tämän ihmeempiä, sillä Netalla on vieläkin juoksut. Netta on tosin pakahtua ilosta, kun se saa tehdä temppuja - ja syynä on totta kai nami. Mutta mitä muuta tässä kuuluu? Ei mitään tärkeää. Mitä nyt Netta tänään söi hammashoitopuruluun (!!!). Aiemmin Netta ei ole hammashoitopuruluista välittänyt, mutta hyvä vaan, jos maistuu.

 

Eilen huomasin, että Netan kuva on Joensuun SuperKuvan näyteikkunassa lasten kuvien keskellä. Aika hauska sattuma. Nettahan siis kävi marraskuussa studiokuvissa, koska olin ollut Mirun kanssa Kolilla leirillä ja saanut sieltä alennuskupongin. Kun sitten tilattiin joitain Netan kuvia, mukana tuli kaksi lemmikkikuvauslahjakorttia. Aika hauska, että Netan kuva oli siinäkin.

 

 

Hiljaisia päiviä

Juuri niin. Kaikkeen ovat syynä nimenomaan viime viikolla alkaneet juoksut. Juoksut, joiden takia pari kertaa tokon jatkokurssista jäävät käymättä. Pitää varmaan vähän vaikka sitten pihalla harjoitella paikallaoloa ja seuraamista. Paikallaolo kun sujuu vähän vaihtelevasti.

Tänään käytiin pitkästä aikaa lenkillä muualla kuin pellolla ja Netta oli innoissaan. Hiihtäjät tosin kummastuttivat Nettaa. Kuviakin tuli otettua, ne ovat Petsiessä. http://www.petsie.fi/pet.php?petid=168982&s=images&setid=134834 

Huomioasialla

Teinpä tässä tänään ja eilen Netalle huomiotakkia. Parin pienen mutkan jälkeen uskallan vihdoin sanoa, että olen ihan tyytyväinen. Kankaathan olin leikannut jo aiemmin, mutta perjantaina huomasin leikanneeni ne väärin. Molemmat olivat muodoltaan samanlaisia (saman puolen kappaleita...) eli ei oltaisi heti saatu haluttua takkia kasaan. Sain loppujen lopuksi kankaat sopiviksi, kun toiseen kappaleeseen leikkasin kaula-aukon toiseen kohtaan ja leikkasin loppuosasta ylimääräisen kaula-aukon irti. Toisesta kappaleesta pitkin leikata enää pelkästä loppuosasta vähän.

Eilen sitten ompelin takkia alustavasti. Huomasin, että Netan on hieman hankala liikkua siinä... Niinpä tänään kevensin takkia edestä (rinnasta ja etujalkojen kohdalta), jotta Netan olisi helpompi liikkua. Sitten tuli operaatio mahanauha (johon olin ostanut pistolukon ja johon pihistin Best Friendin liivistä soljen). Kun yritin ommella nauhaa liian paksuna, ompelukoneen neula otti ja katkesi. Ei siinä mitään, neula irti pihdeillä nauhasta ja uusi neula koneeseen.

Vielä piti mallata takkia Netan päälle ja katsoa, miten nauha asettuu. Varovasti nuppineuloilla aluksi (pari nuppineulaa sain laitettua, kun takki oli Netan päällä, muutoin takki ei ollut Netan päällä) ja taas mallaamaan. Sitten harsin nauhan kiinni, irrotin nuppineulat ja ompelin takin valmiiksi.

Pahoittelut kuvista. Takin kangas on heijastinkangasta, eli hankala saada kuvaa. Salama nimittäin tekee väreistä vähemmän kauniit, mutta ehkä näistä kuvista saa jotain selkoa.

Eilen vielä lyhensin Best Friendin heijastinliivin kuminauhaa. Myöhemmin tajusin, että voisin sen soljen ottaa ja se oli hieman säätämistä. Lopputulos olikin, että ompelin tänään kuminauhan aivan valmiiksi.