Mitä mukaan?
Koiran rokotustodistus, hakaneula/hihatasku/muu pidike numerolapulle, raha ilmoittautumismaksuun ja näyttelyhihna koiralle. Tietysti tavallisenkin hihnan kanssa voi mennä, mutta suosittelen näyttelyhihnaa. Esittäjän kannattaa pukeutua säähän sopivasti, ettei tule liian kylmä tai kuuma.
Ilmoittautuminen & luokat
Yleensä ilmoittautuminen alkaa tuntia ennen kehien alkua. Tämä on kuitenkin aina merkitty ylös, kun mätsäristä on jossain mainos/maininta. Joskus mätsäreihin voi myös olla ennakkoon ilmoittautuminen, mutta se on ainakin täällä harvinaisempaa.
Ilmoittautumispisteellä tarkistetaan rokotustodistus. Ilmoittautuessa kysytään joko koiran ikää tai sitä, mihin luokkaan se menee. Lisäksi yleensä ainakin täällä kysytään esittäjän nimi sekä koiran nimi ja rotu. Sitten maksetaan ilmoittautumismaksu. Kannattaa maksaa tasarahalla, jos on mahdollista.
Luokat jaetaan yleensä koirien iän mukaan. Pennut, nuoret, aikuiset, veteraanit. Luokkien nimet ja määrät vaihtelevat mätsäreittäin. Jossain ei ole veteraaneja, jossain taas voi olla nuorten lisäksi oma luokka junnuille. Mätsäreissä on myös joskus Lapsi ja koira -kisa ja/tai Junior Handler -kisa.
Kannattaa myös laskea koiran ikä etukäteen, että osaa ilmoittaa sen oikeaan luokkaan (varsinkin pentujen/nuorten kohdalla). Jossain mätsäreissä pentuluokkaan kuuluvat alle vuoden ikäiset, joissain alle yhdeksän kuukauden ikäiset. Tämä vaihtelee, kuten jo luokista sanoinkin. Luokat voi aina tarkistaa mätsärin mainoksesta/sieltä, missä mätsäri mainittiin.
Ilmoittautuessa saa numerolapun, jossa lukee esimerkiksi 1A. Koirakot menevät pareittain kehään, joten jos numerosi on 1A, parisi on 1B. Ei kannata säikähtää, jos numerolapussasi lukee 45A. Voi olla, että luokkasi alkaa numerosta 40.
Kehät
Kun kaikki ilmoittautumiset on otettu vastaan, alkavat kehät. Usein aluksi ovat Lapsi ja koira -kisa sekä Junior Handler. Tämän jälkeen yleensä edetään pennuista eteenpäin. Lyhyesti sanottuna: mitä vanhempi koirasi on, sitä pidempään joudutte todennäköisesti odottamaan. Kehotan kuitenkin kuuntelemaan, mitä mätsärinjärjestävät sanovat kehien kulusta ja järjestyksestä.
Kehien määräkin vaihtelee, mutta tavallisin määrä taitaa täälläpäin olla kolme kehää. Joskus voi olla kaksikin. Kertaakaan en ole törmännyt siihen, että olisi vain yksi kehä, mutta eipä sekään kai mahdotonta ole. En myöskään ole huomannut, että missään olisi yli kolme kehää.
Kehän kulku
Kuten mainitsin ilmoittautumiskohdassa, kehään mennään pareittain. Yleensä tämä tapahtuu numerojärjestyksessä. Joskus kuitenkin jollain voi olla esitettävänä kaksi koiraa ja eri kehissä, jolloin hypätään hetkeksi tämän numeron yli.
Kehän kulku riippuu paljon tuomarista. Joskus kestää kauemmin, joskus taas vähän aikaa. On kuitenkin jotain perusjuttuja. Kehään mennään niin, että edellä on A ja sitten on B. Molemmat koirat seisovat siis peräkkäin (riittävä välimatka tietysti!). Tuomari voi kuitenkin määrätä B:n ensimmäiseksi, jos se on isompi, sillä usein tuomari pyytää menemään yhdessä ympäri kerran tai pari. Tällöin ison koiran omistajan ei tarvitse lähteä ohittamaan.
Tämän jälkeen tuomari tutkii koirat erikseen. Hän kopeloi ja katsoo hampaat. Pienillä koirilla tämä tapahtuu yleensä pöydällä, jos kehässä vain on pöytä. Sitten tuomari pyytää näyttämään liikkeitä esimerkiksi ympyrän ravaamisella tai edestakaisen liikkeen tekemisellä. Joskus pyydetään myös tekemään kolmio.
Monesti koira taidetaan vielä edestakaisen liikkeen tai kolmion jälkeen laittaa seisomaan tuomarin eteen (huomaa riittävä välimatka). Kun tuomari on nähnyt molempien koirien liikkeet, parit seisovat taas peräkkäin. Tuomari voi vielä pyytää menemään kerran ympäri. Joskus tuomari myös saattaa pyytää molemmat koirakot tekemään yhtäaikaa edestakaisen liikkeen.
Nauhat
Päätöksensä tehtyään tuomari jakaa nauhat. Toinen parista saa sinisen ja toinen punaisen. Värit voivat joskus vaihdella, mutta perusideana on aina sama. Jossain mätsäreissä saatetaan nauhojen sijaan jakaa ruusukkeet. Punainen on parempi nauha, mutta sai minkä värisen nauhan tahansa, edessä on vielä nauhakehät. Heti nauhan saatua ei tule porhaltaa pois paikalta.
Nauhakehät
Ensin on sinisten nauhakehä ja sitten punaisten, mutta idea on molemmissa sama. Otetaan esimerkiksi siniset. Kaikki sinisen saaneet kutsutaan kehään. Joskus porukkaa jaetaan kahtia, sillä tuomari yleensä haluaa, että koiria juoksutetaan kehän ympäri kerran tai pari. Tällöin on helpointa jakaa suuri porukka kahtia.
Aina nauhakehissä ei ole tilaa liikkua. Tarpeen vaatiessa voi toki ohittaakin, mutta mieluiten ulkopuolelta. Juoksutusten jälkeen koiria seisotetaan. Tuomari saattaa vielä käydä kaikkien koirien luona ja pyytää näyttämään jonkun liikkeen. (Ei kuitenkaan aina.) Sitten tuomari valitsee jatkoon menijät. Yleensä heitä valitaan neljä.
Neljä jatkoon pääsijää saavat vielä yleensä juosta yhdessä ja erikseen. Lisäksi tiedossa on lisää seisotusta. Sitten tuomari sijoittaa koirat. Joskus ykkös- ja kakkossijan välillä pähkäillessään tuomari saattaa vielä kerran pyytää näyttämään liikkeet.
Best In Show -kehät eli BIS-kehät
Sinisten ja punaisten ykköset pääsevät BIS-kehään. BIS-kehässä on täällä yleensä kahta eri toimintamallia, joten erittelen ne tässä. Käytän esimerkkinä ykköstapauksessa sinisiä.
Tapa 1:
Sinisillä ja punaisilla on omat BIS-kehät. Tämä tarkoittaa, että kaikki luokassaan sinisten ykkösiksi sijoittuneet ovat kilpailemassa sinisten BIS-voittajuudesta. Eli kustakin luokasta yksi koirakko. Niin pennuista, nuorista, aikuisista kuin veteraaneistakin.
Tapa 2:
Kaikki sinisten ja punaisten ykköset kutsutaan samaan kehään, jossa valitaan koko mätsärin BIS-voittaja. Tällöin sinisen saanut koira voi saada sijoituksen BIS1 ollen koko mätsärin paras koira.
BIS-kehässä seuraa lisää seisotusta ja juoksutusta. Usein tässä vaiheessa päätöstä on tekemässä useampi tuomari. Lopulta jaetaan sijoitukset. Kuten nauhakehissäkin, tässäkin sijoitetaan yleensä neljä.
Palkintojenjako
Palkintojenjako sijoittuessa tapahtuu suoraan nauhakehässä. Joskus kuitenkin ekaksi sijoittuneiden palkinnot saatetaan antaa vasta BIS-kehässä (tällöin sinisillä ja punaisilla on yleensä omat BIS-kehät). Palkinnoksi voi saada oikeastaan mitä vaan herkuista leluihin. Ruusukkeita ja pokaaleitakin voi olla, mutta aina niitä ei jaeta. Joissain mätsäreissä BIS-kehässä sijoittuneet voittavat myös ruokasäkit.
Sijoitusmerkinnät
Netissä törmää varmasti usein sijoitusmerkintöihin, joten avaan niitä vielä tässä.
SIN, ei sij. = sininen, ei sijoitusta nauhakehässä
PUN, ei sij. = punainen, ei sijoitusta nauhakehässä
SIN1, SIN2, SIN3, SIN4 = sinisten ensimmäinen, sinisten toinen, sinisten kolmas, sinisten neljäs
PUN1, PUN2, PUN3, PUN4 = punaisten ensimmäinen, punaisten toinen, punaisten kolmas, punaisten neljä
SIN BIS1 = sinisten BIS-kehässä ensimmäiseksi tullut (muut ovat SIN BIS2 jne.)
PUN BIS1 = punaisten BIS-kehässä ensimmäiseksi tullut (sama siis kuin yllä)
PUN1 BIS1 tai SIN1 BIS1 jne. = Minä merkitsisin tällä tapaa, jos sinisten ja punaisten ykköset ovat samassa BIS-kehässä. Tällä käy ehkä selvemmäksi se, että on ollut aivan koko mätsärin eka jne.
Yleistä
Kannattaa uskaltautua rohkeasti mukaan, kyllä siellä neuvotaan, jos ei osaa. Älkääkä ottako mätsäreitä liian vakavasti. Ne ovat leikkimielisiä kilpailuita ja paljon on kiinni tuuristakin. On vain hauskempaa, jos ei ota asiaa liian tosissaan. Aina ei voi voittaa. Kannattaa iloita esimerkiksi siitä, jos koira esiintyi paremmin kuin koskaan, vaikkei se olisikaan sijoittunut. Korostan vielä sitä, että kaikki järjestelyjutut riippuvat järjestäjästä ja kehässä tehtävät jutut tuomareista.
Siinäpä se oli, mätsäriopas. Mitäs tykkäsitte? Kommentteja otetaan vastaan ja muokkaan mielelläni tekstiä, jos jokin kohta oli epäselvä tai jos siinä on kirjoitusvirhe. Jos on kysyttävää, vastaan kaikkiin kysymyksiinkin. Tarkoituksella jätin käsittelemättä Lapsi ja koira -kisan ja Junior Handlerin, koska niistä en tiedä kovinkaan paljoa. Muutenkin koko juttu pohjautuu omiin kokemuksiini.
