Leijona, se joulumielen tuo

...ainakin Netalle. Netta nimittäin sai joululahjaksi Helsinki Winneristä ostamani Best Friendin lahjapussin. Hintaa sillä oli 5 € ja pusseja oli ainakin kahdenlaisia. Valitsin pussin, jossa on leijonapehmolelu (kahdella vinkupillillä, tietenkin). Netalla ja Mirulla oli samanlainen leijonalelu pentuna, mutta leijonalta taidettiin silloin pureskella häntä irti ja myöhemmin leijonasta tulivat vanutkin pihalle. Netta tykkää mielettömästi tuosta leijonasta ja on kuljeskellut leijona suussaan ympäri taloa.

Paketin sisältö selvemmin. Leijona, kaksi vinkulelua, puruluita ja herkkutikkuja. Netalla ja Mirulla oli myös pentuna tuon leijonan tapainen koiralelu, jolle kävi myös köpelösti. Olisi ollut myynnissä myös pussia, missä sellainen oli, mutta siinä pussissa oleva vinkulelu meillä oli jo (mätsäripalkintona).

Netta, Miru ja Vilkku saivat toisilta naapureilta herkkutikkuja (niistä ei ole kuvaa) ja toisilta siankorvat (ei kuvaa niistäkään). Netta ei tosin ottanut siankorvaansa, joten Vilkku avuliaasti söi Netankin siankorvan. Netallahan kuitenkin on puruluita vaikka muille jakaa (ja hampaanhoitopuruluita voisi varmaan Vilkulle ja Mirulle jakaakin, kun Netta ei taida niistä välittää).

Toivoin Netalle lahjaksi Hurtta Motivation-viilennysmanttelia ja sellainen saatiinkin toivottuna liilana. Sai tuon sinisen lenkin kiristää kireimmilleen, ettei ole liian löysä Netalle. Ainakin tuo on hyvän kokoinen. Kesällä tuo on varmasti ahkerassa käytössä, jos kesä on yhtä kuuma kuin aiemmat kesät.

Vielä yksi koira-aiheinen joululahja: Nirppanokan agilityshelttipaita. Älkää välittäkö koiran karvoista paidassa, jostain syystä mustat vaatteet oikein imevät itseensä koirankarvoja. Varsinkin, jos sheltillä on salakavala karvanlähtö.