Voi olla, että tämän aiheen pohtiminen on ehkä vähän tulella leikkimistä, mutten malta olla kirjoittamatta tästä. Onneksi tämä onkin vain omaa pohdintaa, jota ei ole tarkoitus ottaa vakavasti. Onko sheltti turkkirotu vai ei? Entä mikä määrittelee turkkirodun ja mikä on turkin merkitys?
Ensinnäkin minun mielikuvaani turkkirodusta ei istu sheltti. Minulle turkkirotu on rotu, jonka edustajalla on hyvin näyttävä turkki (ei sillä, ettei sheltillä olisi) ja jota pitää puunata todella paljon useammin. Esimerkiksi pestä kerran viikossa ja föönata, trimmata jne... Oikeanlainen turkinhoito on tietysti jokaisen koiran kohdalla tärkeää, mutta minun kohdallani tuohon määritelmään ei sheltti istu. Ei trimmattava, ei viikottain pestävä.
Mutta turkkiahan sheltillä on ja se on tullut huomattua. Näyttelyissä turkin puutteesta saatetaan rokottaa. Netta ei ole koskaan kuulunut muhkuimpien shelttien joukkoon. Ja tietysti sheltti on näyttävä ollessaan täydessä turkissaan (ellei huomioida kategoriaa Netta ennen sterkkausta). Mutta mikä on liikaa, mikä sopivasti ja mikä liian vähän? Siinä vasta kysymys.
Henkilökohtaisesti minulle ei ole niin suurta merkitystä siinä, onko koirani runsasturkkinen vai ei. Okei, se on jo valmiiksi iso ja karvattomuus saa sen näyttämään vielä isommalta, mutta entäs sitten? Kärjistetysti mieluummin kuitenkin niukempi turkki kuin erittäin, erittäin runsas turkki. Netan turkin nykyinen pituus miellyttää silmääni, ei sillä minun mielestäni enempää turkkia tarvitsisi ollakaan. Ja Nettahan oli äärettömän niukkaturkkinen ennen steriloimista. En usko, että millään keinolla sille olisi tullut samanlainen turkki kuin nyt, ellei sitä olisi sterkattu.
Kyllä minä joskus haikailin sitä, kuinka sporttiselta Netta näytti niukkaturkkisena, mutta näyttää se minun silmissäni hyvältä, vaikka sillä onkin nyt enemmän turkkia. En vain itse pysty täysin käsittämään turkin tärkeyttä. Ei sekään hyvältä näytä, jos sitä on liikaa. Ei, ei, ei.
On Nettaa tuon yllä olevan kuvan perusteella kehuttu ja joidenkin mielessä tuossa on jo ihan riittävästi turkkia sheltille. Mutta tuo on aivan olematon turkki. Maailman sporttisin Netta... Se näyttää jotenkin tosi kevyeltä tuossa kuvassa. Pelkkää koipea, eikö sen vaiheen muka pitänyt olla ohi pentuajan jälkeen?
Tavallaan en täysin ymmärrä sitä, miksi tuollainen niukkaturkkisuus olisi "parempi" kuin Netan nykyinen turkki. Netan turkki ei kuitenkaan ole liioiteltu ja tuskinpa se siltä tulee koskaan näyttämäänkään. Se on mitä on, ei ehkä kaikkien muiden ihanteiden mukainen, mutta minun makuuni se sopii ja se siitä.
Hyvä kysymys on silti, miksi turkki on niin tärkeä osa koiraa. Tai vaikka ulkonäkö ylipäänsä... Varmaan näyttelyt tekevät sen. Mutta miksi on oltava jotain suurempaa ja muhkeampaa? Tähän en minä osaa vastata. Vuosien saatossa moni rotu on muuttunut ulkoisesti turkkinsa osalta, huomaahan tämän shelttikirjasta varhaisempien shelttien kuvia katsellessa.
Surettaa vain, jos turkista oikeasti tulee liian tärkeä. Tokihan se vaatii työtä ja usein näyttää hyvältä, mutta kohtuus kaikessa. Liika on liikaa. Eri ihmisillä on tietysti erilainen maku koiran ulkonäön suhteen ja tylsäähän se olisi, jos kaikki olisivat samaa mieltä, mutta joissain tapauksissa, kun maut ovat erilaiset, voi olla hankala ymmärtää. Mutta ainahan voi yrittää.
Turkinhoitoa varten on todella paljon erilaisia tuotteita. On kymmeniä erilaisia shampoopulloja, on hoitoaineita. On kylpyammetta ja turkinkuivaajia, suoristusrautaa, parfyymia, erilaisia trimmisaksia ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämäkin joskus hämmästyttää, vaikka tietyt asiat ymmärtää. Netan kohdalla minulla on turkinhoitotarvikkeina Furminator, harja, Roger Para -tyyppinen harja, kampa, karsta, ohennussakset, tassukarvasakset ja trimmisakset.
Shelttihän ei tosiaan ole varsinainen trimmattava rotu, vaikka tassu- ja korvakarvojen siistimistä suositellaan ainakin näyttelyihin. Sitten tietysti harjaamiset ja pesut. Netta joutuu pesulle vain, kun on aivan pakko (eli kun se on kieritynyt jossain ja on likainen ja/tai haisee pahalle). Ei jatkuva peseminenkään ole hyväksi, ei ainakaan kaikille koirille.
Joskus muistan tosiaan kuulleeni, että Netakin turkin kuivaamiseen voisi käyttää turkinkuivainta. Mutta ei meillä sellaista ole, eikä tulekaan. Ja minun hiustenkuivaajallani ei todellakaan koiria voi kuivata, kun sen lämpötilaa ei voi säätää. Kuivukoon Netta aina rauhassa.
Voihan turkki. Paljon siitä saakin jauhettua, vaikkei muka ole kovinkaan paljoa mielipiteitä ja vaikka yrittääkin olla aika neutraali. Makuasioita, mutta se, voiko niistä kiistellä, jää jokaisen oman tulkinnan varaan. Turkki on ja turkki pysyy (ja välillä vaihtuu), eikä sille aina mitään mahda.
