Aamulla lähdin Netan kanssa Joan hallille, olivathan vuorossa helatorstain kisat (ja pääsin käyttämään lahjakorttini). On eittämättä iloinen asia, että Joan kisat ovat sisäkisoja. Sää kun ei ollut mikään mainioin.
A-rata oli Katarina Virkkalan tuomaroima. Videota meillä ei kummaltakaan radalta ole, mutta tein suuntaa antavat ratapiirrokset (älkää välittäkö tuosta pituus 8,83 metriä -kohdasta, en ajoissa huomannut mistä pituusjutun saa pois). Nimenomaan suuntaa antavat, etenkin hypyt voivat olla (eli todennäköisesti ovat) näissä vähän miten sattuu.
Lentävällä lähdöllä menimme perinteisesti. Kolmoshypyllä tuli kielto (kai se oli kolmoshyppy) ja siitäpä rata sitten jatkui. Kepeillä Netta poistui väärästä välistä ja kun laitoin sen uudelleen tekemään keppejä, ei kaikki mennyt ihan putkeen (varmaan väärä väli tai sitten Netta aluksi hieman yritti mennä väärään suuntaan tms.), tuloksena siis HYL.
Keppien jälkeiseen pulmapaikkaan en ollut rataantutustumisessa saanut päätettyä sopivaa toimintatapaa. En lähtenyt tekemään mitään valssihässäköitä, vaan jotenkin sain Netan hypylle ennen putkea - ja putkea se ei olisi heti tajunnut. Sittenpä loppuradassa ei ollut mitään ihmeellistä, paitsi että Netta hyppäsi puomin ylösmenolta alas ja mateli sen jälkeen puomin. Jännittäviä nämä täysin uudet kontaktiesteet.
Sellaista siis. Mutkikkain kohta radalla oli keppien jälkeen. Ja vaikka Netta poistui kepeiltä väärästä välistä (siis kesken keppien), se haki aloituskohdan kuitenkin oikein. Mitään ihmeellisempää ei ole mieleen jäänyt.
B-radan tuomaroi Vesa Sivonen. Rata vaikutti suhteellisen simppeliltä ja myös sellaiselta, että saa myös juosta. Tässäkin ratapiirroksessa sitten hypyt varmaan ovat ihan miten sattuu (ja estevälitkin ovat mitä ovat). Tällaista se on, kun ei ole videota ja joutuu piirroksen pohjalta selittämään.
Aluksi oli siis tuollainen juoksusuora. Tai no, piti olla, mutta puomi epäilytti Nettaa. Netta lähti tuomaria kohti puomin ohi ja sitten pienen hetken verran haisteli maata. Raukka taisi paineistua uuden puomin vuoksi, mutta suostui kuitenkin kiipeämään. Puomilta siis kielto.
Sittenpä rata jatkui ihan mukavasti. Netta meni oikeaan keppiväliin ja teki kepit oikein (ollaan siis otettu opiksi vappukisojen jutusta, siellä kun kuulemma onnistuin ohjaamaan Netan itse väärään väliin). Muuten meni oikein mukavasti, mutta Netta teki lentokeinun, mistä tuli vitonen.
Siinä piti sitten miettiä toimintatapaa. Päätin uusia keinun ja mennä Netan kanssa koko radan loppuun, vaikken ole ihan varma, oliko se tuon uusimisen jälkeen ihan hyväksyttävää. No, tehty mikä tehty. Muuten ei ole mitään erikoisempaa sanottavaa. Tämä rata ei sentään jännittänyt niin paljoa. Enimmät huonot jännitykset olivat ehtineet jo purkautua ensimmäisen radan jälkeen.
Kisojen jälkeen menin Netan kanssa takaisin kotiin, missä haukkasin banaanin ja nappasin Mirun matkaani. Määränpäänä oli PoKSin helatorstain mätsäri, johon ehdimmekin oikein passelisti. Eikä osallistujiakaan ollut erityisen paljoa, mätsäri alkoi kahdentoista jälkeen ja loppui ennen kahta.
Tämä oli Mirun toinen mätsärikerta, luokkana jälleen avoin luokka. Olimme kuudennessa parissa. Kehässä tehtiin perusjuttuja eli seisotusta ja juoksutusta. Yksilöliikkeinä edestakainen ja myös kehän ympäri juokseminen. Yllätyin, kun meille ojennettiin punainen ruusuke.
Sitten piti vain odotella nauhakehää. Yllättävän hienosti parikehässä seissyt Miru (se ei yrittänyt istua) ei olisi aina malttanut seistä paikallaan, joten asentoa piti välillä vähän korjata (liikkumalla, asettelua ei olle vielä kokeiltu). Hämmästyttävä mätsäriretkemme jatkui. Olimme neljän jatkoon päässeen joukossa.
Sijoitumme lopulta kolmansiksi. Miru. Sijoittui (!!!). Enpä olisi uskonut mätsäriin mennessä, että tulisi punaista nauhaa (tai ruusuketta), tai parikehien jälkeen, että sijoituskin vielä tippuisi. Mutta niin vain kävi. Hyvä Mursu!
Iltapäivällä kävimme vielä Callen ja Lotan kanssa lenkillä. Kuten kuvasta näkee, sää oli hyvin vetinen... Sadetta sadetta sadetta. Jospa viikonlopuksi saataisiin nätimpi sää, kun olisi collielenkkiäkin luvassa pitkästä aikaa.
 |
| Netta, Miru, Lotta ja Calle |
