Mätsäreitä tuntuu olevan nykyisin tosi harvoin, kun miettii niiden määrää kaksi tai kolme vuotta sitten. Varsinkin syksyn tullen niitä ei kovin paljoa näytä olevan. Siispä tartuttiin tänään tilaisuuteen ja mentiin Lehmon monitoimitalon pihalla olevaan mätsäriin.
Ilmoittautumisjonossa Netta ei olisi halunnut liikkua ilman namia. Ilmeisesti liian pelottavia koiria (Netan mielestä) jonossa siis, mutta onneksi kaivoin laukusta nameja, jotka auttoivat. Koiran kiskominen kun ei kovin fiksulta tunnu varsinkaan tällaisissa tilanteissa.
Mätsäripaikalla olikin tuttuja! Muun muassa Calle-lagotto ja Lotta-bedlingtoninterrieri. Lottaa käytiin Netan kanssa katsomassa joskus elokuussa, Lotta kun on vasta pentu. Ja se näytti muistavan Netan hyvin - ja näyttipä se myös rakastavan Nettaa. Kuin myös Calle.
Netta oli tietenkin aikuisissa ja pariksemme sattui Calle (ei muuten ollut eka kerta, kun näin oli!). Nettaa kehässä oleminen ei kiinnostanut, vaan esiintyminen oli jotenkin vetelää. Ehkä syynä oli lämpötila, aurinkokin tuppasi paistamaan. Yhdessä ympäri ja yksittäisinä pöydällä olo sekä edestakainen. Saatiin arvatusti sininen nauha.
Aikuisissa ei ollut kovin paljoa koiria - ensimmäinen pari oli numerolla 60 ja viimeinen 66 ja 67 (kolmen pari) eli seitsemän paria vain! Monta kertaa aikuisia on ollut niin paljon, että tämä määrä ihan yllätti. Noh, ainakin päästiin nopeammin nauhakehään (mikä on tietysti hyvä juttu).
Nauhakehässä mentiin ensin yhdessä ympäri. Porukka oli tavalliseen tapaan jaettu kahtia. Sitten oli seisotusta ja tuomari valitsi neljä jatkoon. Mekin päästiin. Vielä liikkumista yhdessä ja seisotusta. Tuomari valitsi neljännen koiran. Meidän piti vielä tehdä edestakainen liike samaan aikaan kuin yhden toisen koiran. Sijoituttiin sitten sinisten kakkosiksi. Kolmas kerta tänä vuonna jo, kun niin on käynyt! Aika hauskaa.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti