Tammikuussa kirjoitin Netan ja Mirun eroavaisuuksista. Minusta on kuitenkin alkanut tuntua, että kirjoitin sen postauksen liian aikaisin. Siispä päätin miettiä asioita uudelleen.
NETTA
Netta palkkautuu eniten nameista, mieluisimpia herkkuja ovat esimerkiksi lihapullat ja makkara. Netta osaa olla yritteliäs (kiitos muun muassa temppujen harjoittelemisen). Lisäksi Netta osaa rauhoittua niin autoissa kuin vieraissa paikoissakin, ja sen voi jättää häkkiin tai autoon pelkäämättä, että se tuhoaa mitään. Netalla alkaa myös olla (minun mittapuullani) aika paljon kokemuksia harrastuksista.
Toisaalta olosuhteet aiheuttavat omia hankaluuksiaan Netan kanssa harrastamiseen. On jo käynyt ilmi, että se reagoi helposti jännitykseen (mutta jännityksen määrä on jokseenkin pienentynyt harrastusuran varrella). Joskus Netta on myös hajujen vietävissä (ainakin joskus sijaistoiminto) ja saattaa rapsutella itseään (sijaistoiminto). Riehaantuessaan Netta alkaa herkästi haukkua ja silloin sen keskittymiskyky ei aina ole parhaimmillaan. Joissain tilanteissa Netan motivoiminen on myös haasteellisempaa.
MIRU
Miru on ahne, mutta lelu tuo selvästi lisää intoa. Narulelu on paras lelu, nameista kelpaavat oikeastaan kaikki. Miru ei ole yhtä yritteliäs kuin Netta, mutta siitä huolimatta se on alkuvaikeuksien jälkeen oppinut kierimistempun. Innostuessaan Miru on motivoitunut, eikä se rupea mekkaloimaan.
Autossa matkustaminen ja täysin vieraat tilanteet selvästi hermostuttavat Mirua. Tämä huomattiin eilisissä rallymölleissäkin. Oman seuran halliinhan Miru on jo tottunut, mutta vieraat paikat ovat aina vieraita. Toisaalta Mirun häntä kuitenkin heilui, kun radalla päästiin menemään eteenpäin. Tutussa hallissa odottaminen luonnistuu häkissä, muualla sitä ei olla kokeiltukaan, kun meillä on vain kevythäkki (johon Miru teki pari viiltoa silloin, kun kävimme Lehmossa treenaamassa ja oli Netan treenivuoro).
NETTA
Netta palkkautuu eniten nameista, mieluisimpia herkkuja ovat esimerkiksi lihapullat ja makkara. Netta osaa olla yritteliäs (kiitos muun muassa temppujen harjoittelemisen). Lisäksi Netta osaa rauhoittua niin autoissa kuin vieraissa paikoissakin, ja sen voi jättää häkkiin tai autoon pelkäämättä, että se tuhoaa mitään. Netalla alkaa myös olla (minun mittapuullani) aika paljon kokemuksia harrastuksista.
Toisaalta olosuhteet aiheuttavat omia hankaluuksiaan Netan kanssa harrastamiseen. On jo käynyt ilmi, että se reagoi helposti jännitykseen (mutta jännityksen määrä on jokseenkin pienentynyt harrastusuran varrella). Joskus Netta on myös hajujen vietävissä (ainakin joskus sijaistoiminto) ja saattaa rapsutella itseään (sijaistoiminto). Riehaantuessaan Netta alkaa herkästi haukkua ja silloin sen keskittymiskyky ei aina ole parhaimmillaan. Joissain tilanteissa Netan motivoiminen on myös haasteellisempaa.
MIRU
Miru on ahne, mutta lelu tuo selvästi lisää intoa. Narulelu on paras lelu, nameista kelpaavat oikeastaan kaikki. Miru ei ole yhtä yritteliäs kuin Netta, mutta siitä huolimatta se on alkuvaikeuksien jälkeen oppinut kierimistempun. Innostuessaan Miru on motivoitunut, eikä se rupea mekkaloimaan.
Autossa matkustaminen ja täysin vieraat tilanteet selvästi hermostuttavat Mirua. Tämä huomattiin eilisissä rallymölleissäkin. Oman seuran halliinhan Miru on jo tottunut, mutta vieraat paikat ovat aina vieraita. Toisaalta Mirun häntä kuitenkin heilui, kun radalla päästiin menemään eteenpäin. Tutussa hallissa odottaminen luonnistuu häkissä, muualla sitä ei olla kokeiltukaan, kun meillä on vain kevythäkki (johon Miru teki pari viiltoa silloin, kun kävimme Lehmossa treenaamassa ja oli Netan treenivuoro).
Kaiken kaikkiaan Netan ja Mirun suurimmat eroavaisuudet ovat luonteissa ja kokemuksen määrässä. Lisäksi minulla on Nettaan täysin erilainen tuntuma. Molemmissa soopeliotuksissa on omat haasteensa ja helppoutensa. Saisikohan joitain ominaisuuksia yhdistelemällä jonkinlaisen "ultimate-harrastuskoiran"? No ei, vitsit vitsinä.
Mirussa on ollut nähtävissä kehitystä alkuvuoden aikana. Se ei vingu, jos se ei heti pääse ulos autosta, kun auto pysähtyy hallin pihalle. Sen saaminen häkkiin ei ole enää vaikeaa. Siitä on löytynyt motivoitunut harrastuskoira -puoli.
Netan kohdalla kehityksestä on taas hankala tehdä samanlaista yhteenvetoa, koska Netan kanssa näissä harrastusjutuissa on tullut pyörittyä hieman kauemmin kuin Mirun kanssa. Mutta onhan Nettakin totta vie kehittynyt, kun miettii vaikka ensimmäistä mätsäriä... Ja olisihan se jo ihmekin, jos minkäänlaista kehitystä ei koskaan tulisi.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti