Kisakuulumisia

Tänä aamuna lähdin ajamaan Netan kanssa kohti Pärnävaaraa. Siellä käytiin ilmoittautumassa ja koska kyseessä olivat ekat kisat, oli edessä vielä kisakirjan varmentaminen, ja meille sanottiin, että kun sen aika olisi, tulisi kuulutus. Siispä käytin Nettaa kävelemässä.

Mitattavia oli vain yksi Netan lisäksi. Aluksi tuomari (Anne Viitanen) tarkasti mikrosirun eikä Netta tainnut sitä tajutakaan. Netan kohdalla tuomari sanoikin, että tämä pitää mitata. Sitten hän asetti mitan maksikorkeudelle ja mitattuaan Netan totesi, että Netta on selkeä medi. 

Sitten ei auttanut kuin odotella, sillä B-hyppyrata oli vasta agilityratojen (radat A ja C) jälkeen. Aamulla ei ollut vielä kamalammin jännittänyt, mutta kyllä se jännitys alkoi nostaa päätään, kun oma rata lähestyi. Kun B-rataa rakennettiin, käytin Nettaa taas ulkona (ja itse asiassa käytin sitä ennen C-radan alkamistakin). Ennen omaa rataa Netta haisteli jo ulkona tarkemmin. Se alkoi varmaan taas reagoida alkavaan jännitykseeni.

Rata oli aika kiva. Aluksi Netta liikkui tosi hitaasti, mutta jossain vaiheessa sille välähti, että se voi ihan hyvin edetä nopeammin. Varmasti taas sitä jännitykseen reagointia. Vaan mitenpä voin kitkeä oman jännitykseni pois? Hyllytettiin jo heti alussa, koska Netta ei mennytkään rengasta ja siinä tuli yhteensä kolme kieltoa, joista tuli sitten HYL. Kepeilläkin tuli virhe, mutta kun aloitettiin kepit alusta, Netta teki ne. Etanavauhdilla tosin. Loppuradasta jäi hyvä fiilis, kun Netalla tosiaan välähti. Viimeiseen putkeenkin se meni, vaikka aluksi ohittikin putken suuaukon. Ja ei kun eteenpäin ja kisoihin seuraavan kerran 26.10. Kajaanissa! Ja sitä ennen treeniätreeniätreeniä.

Haastetta jälleen

Saatiin Taikan ja Medyan blogista haaste. Ei jakseta taaskaan haastaa ketään, kun on tullut haastettua ne blogit, jotka on halunnutkin haastaa, eikä mielikuvituskaan enää riitä uusiin kysymyksiin. Agilitykuulumisia tulee vielä tänään, kunhan kameran sisältö on latautunut koneelle ja kunhan saan ladattua videon YouTubeen.

Haasteen säännöt:

- Vastaa haastajan 11 kysymykseen.

- Keksi 11 uutta kysymystä.

- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

1. Pystytkö olemaan koiriesi kanssa johdonmukainen ja täsmällinen koulutuksessa, vai sorrutko välillä menemään helpomman kautta (esim. vetämisen kanssa, jaksatko harjoitteluvaiheessa aina reagoida epätoivottuun käytökseen vai saatatko sallia hihnan kiristyä kiireisellä aamulenkillä)?

Joskus tulee kyllä sorruttua menemään helpoimman kautta, vaikka johdonmukaisuuteen ja täsmällisyyteen pitäisikin pyrkiä.

2. Kuinka kiinnostunut olet koirien ruokinnasta? Syynäätkö esimerkiksi ruokapussien kyljet tarkkaan, vai ostatko sitä mitä sattuu saamaan?

Tavallaan ja tavallaan ei. Markettiruokia ei syötetä, ellei satuta palkinnoiksi saamaan, mutta en myöskään tutki pusseja kovin tarkasti, vaikka se varmasti kannattaisikin. Netta ja muut meidän koirat syövät Jahti & Vahti Kana ja riisi -ruokaa. Sitä oli jossain kai suositeltu. Se on myös sopinut hyvin meidän koirille.

3. Uskotko siihen, että esimerkiksi liian vahva penturuoka vääntää jalkoja? Vai pidätkö sitä enemmän normaalina kehitysvaiheena, joka poistuu kasvun myötä?

Paha sanoa, kun en ole tähän enempää perehtynyt, kun tätä ei omien koirien kohdalla ole tapahtunut. Mutta luulisin kyllä, että se on mahdollista, aivan kuin olisin jostain näin kuullut.

4. Minkä luonteenpiirteen poistaisit koirastasi/koiristasi, jos saisit valita?

Hmm. Jos sitä ei saisi vaihtaa vaan poistaa, Netalta poistaisin sen, että se vieläkin välillä arastelee.

5. Minkä hetken haluaisit elää uudestaan koirasi/koiriesi kanssa?

Hmm. Tietysti on näitä pieniä hetkiä, lenkkejä ja erilaisia harrastuskokemuksia. Jos saa valita laajemman kokonaisuuden, niin ehkä se olisi pentuaika.

6. Onko koiraharrastus aiheuttanut kyyneliä tai harmaita hiuksia? Jos kyllä, niin miten.

Kyllähän se on vähän turhauttanut, kun Netta on levitellyt vessan roskiksen sisältöä ja tuhonnut muutamat housut syömällä niiden taskuihin reiät..

7. Hoidatko koirasi täysin itse, vai saatko esim. lenkitysapua tai rahallista avitusta perheenjäseniltä/ystäviltä jne?

Lenkitysapua saan vanhemmilta ja vanhemmat maksavat Netan ruuat (syö samaa ruokaa kuin Miru ja Vilkkukin) sekä ovat maksaneet eläinlääkärikulut ja aiemmin myös harrastuskuluja ja esim. tämän vuoden agilitymaksun, mutta kisoja jne. olen maksanut tänä vuonna itse.

8. Tykkäätkö ostella uusia tarvikkeita ja leluja, vaikka kaapeista löytyisikin käyttökelpoisia tuotteita?

Että tykkäänkö! Vastaus taitaa olla ilmiselvä. Pantojakin on yli 30..

9. Mikä antaa motivaatiota harrastamiseen?

Edistyminen ja joskus myös tavoitteet.

10. Löytyykö koiriltasi viralliset terveystulokset? Miksi kyllä, miksi ei?

Löytyy vielä vain pentuajan silmätarkastus, mutta maanantaina on aika joukkotarkkiin. Siellä Netalta tutkitaan silmät, lonkat, kyynärät, polvet, selkä ja sydän. Matti Myöhänen liikkeellä taas, mutta kyllähän se on alkanut kiinnostaa, että mitä siellä voi olla. Toivottavasti ei kuitenkaan mitään vakavaa.

11. Millä perusteella valitsit koirasi/koiriesi kasvattajan?

Vilkku on sekarotuinen, eikä sillä ole kasvattajaa. Ilmoitus kyseisestä pentueesta nähtiin Citymarketin ilmoitustaululla. Mirun kasvattaja taas on edesmenneen Pirin kasvattaja. Netan kasvattaja puolestaan löytyi, kun etsittiin minulle shelttiä ja matkassa oli pieni mutka, mutta tässä sitä nyt ollaan.

Huominen on yllättävän pian

Huomenna ovatkin edessä ekat agikisamme! Viralliset siis. Ne ovat ekat myös minulle, sillä olen ollut virallisisa kisoissa vain katsomassa ja oman seuran kisoissa töissä. Tuleepahan sekin koettua! Kisaamme vain B-hyppyradalla ja syyksi kerroinkin jo aiemmin puomijutun, jonka takia en uskaltanut ilmoittaa Nettaa agilityradoille. 

Siispä pokkarin akku on laturissa ja kasasin yhteen Netan rekisteripaperin (kansiossa), rokotustodistuksen (suojakuorten välissä), ennakkoon ostamani kilpailukirjan ja lisenssikortin (kansion välissä). Paikalla pitää olla tuntia ennen oman luokan alkua eli aikaisin. Pitääkin ottaa Netalle häkki mukaan, että saa kädet vähäksi aikaa vapaiksi. 

Ja vaikka Netta mitä todennäköisimmin onkin medi, saattaa sitä silti vähän jännitys iskeä mittaushetkellä.. Lisäksi mikrosirukin ilmeisesti tarkistetaan. Netan mikrosirua ei ole muistaakseni koskaan kukaan missään tarkistanut, mutta eiköhän se siellä paikallaan ole.

Kaksin aina kaunihimpi

Tänä iltana mentiin Netan ja Mirun kanssa collieiden tokotreeneihin. Netta pääsi mukaan, koska Miru malttoi pihalla harjoitellessa odottaa hienosti autossa, kun Netta treenasi. Heti perille päästyä Miru kuitenkin vähän kiljui autossa, kunnes se pääsi hetkeksi kävelemään. Sitten se odotteli nätisti omaa vuoroaan.

Mirun kanssa muisteltiin vähän käännöksiä ja luoksetuloa. Uutena juttuna otettiin paikallaoloa ilman käsimerkkiä. Sitä kokeiltiin ihan niin, että näytin Mirulle, ettei minulla ollut käsissä mitään, pidin kädet alhaalla ja käskyn annettuani peräännyin askeleen verran ja palasin heti palkkaamaan. Rauhallisesti, totta kai. Tätäkin pitää harjoitella tarkemmin, kunhan aikaa on.

Tämän jälkeenhän Miru oli ilmeisesti vähän kiihtynyt, sillä autossa se alkoi mm. haukkua ja lopputuloksena en voinut jättää sitä takakonttiin Netan vuoron ajaksi, mutta onneksi eräs treenaaja pystyi pitämään Mirua paikkamakuun ajan. Siinä kävin pari kertaa palkkaamassa Nettaa aina välillä. Kylläpä se odotti nätisti, vaikkei makuuasento maailman tyylikkäin ollutkaan.

Puhuttiin hetkeä myöhemmin siitäkin, mitä Netan kanssa tehtäisiin. Itse miettimäni tavoite on saada ne ALO-liikkeet ensi vuonna kuntoon ja päästä ainakin möllitokoon, kuten taisin viimeksi kirjoittaakin. Otettiin sitten seuraamista ilman hihnaa. Siinähän Netta edistää, joten saatiin neuvoksi palkan heittäminen taakse. Tässä namit osoittautuivat Netan mielestä lelua kivemmaksi, vaikkei se aluksi heti nameja löytänytkään. Tätä ennen paikkamakuun jälkeen kokeiltiin nopeasti pari kertaa liikkeestä seisomaan jäämistä.

Ensi torstaina me ei päästäkään tokoon, koska minulla on perjantaina ruotsin kirjoitukset ja pitää oikeasti keskittyä niihinkin. Ja keskiviikon venäjän kirjoitusten takia ensi tiistain agilitytreenit jäävät väliin, että pääsen ajoissa nukkumaan. Mutta eiköhän tässä jonkinmoista tokoedistystä tapahdu, kunhan vain ennätetään treenata. Pitää vielä jatkossa pohtia, miten tokoillaan, kun Miru ei oman treeninsä jälkeen kestä odottaa autossa. Ei nimittäin ole häkkiäkään, joka olisi sille hyvä. On vain iso ja hankalasti kuljetettava metallihäkki ja Netan kevythäkki, josta Miru varmaan tulisi läpi. Pitänee miettiä.

Koirashow

Tänään mentiin Kiihtelysvaaraan, jossa oli meidän Koirashow. Meillä oli vain koiratanssi, jota oltiin harjoiteltu treeneissä tasan kolme kertaa ja ehkä kerran pihalla. Tämä oli siis se koiratanssi, jonka koreografian kadotin, löysin ja kadotin uudestaan. Lopputuloksena päätin improvisoida, koska muistan kunnolla vain alun ja lopun. Vaan eipä siinä mitään, hyvä kokeilla tällaistakin joskus ja keskittyä kunnolla sitten, kun on aikaa.

Koirashow'n jälkeen otettiin vähän tokoa Axu-eukun kera. Paikkamakuun jälkeen kokeilin Netan kanssa perusjuttuja eli seuraamista hihnassa ja ilman, luoksetulo sekä liikkeestä seisomaan jääminen sekä maahanmeno. Käsimerkkejä kun saisi pois ja tuo liikkeestä maahanmeno on käsimerkin kanssakin todella hidas. Mutta jospa me ensi vuonna saataisiin ALO-liikkeet kuntoon ja ehkä möllitokoon päästäisiin..? Jos sellaisia siis järjestetään.

Liitelyä

Tänään oltiin treeneissä ja tylsästi minulla ei ole videota saati ratapiirrosta. Anyway, radalla oli paljon takaakiertoja ja ekalla kertaa rataa tehdessä minä lahopää meinasin unohtaa radan. Netta meni puomin! Onpa taas uusia ajatuksia puomiin (ja kontakteihin muutenkin) liittyen, mutta annan niiden nyt toistaiseksi pysyä pääni sisällä.

Mitäpä minä vielä osaisin kertoa radasta? Lopuksi otettiin vielä keinu ja kokeiltiin sitä. Netta juoksi ohi, mutta teki sitten keinun kuitenkin. Ohjaajana vain olen tumpelo. Ekaa kertaa agin parissa muutenkin, ei ole todellakaan melkeinpä lainkaan kokemusta koko lajista.

Lauantain kisakirje ja lähtölista ovat tulleet Joan sivuille. Homma on siis niiltä osin selvä. Katsotaan nyt miten käy, mutta strategia on valmis. Täysillä eteenpäin eikä korjailla kaikkia virheitä, joita minä siellä taas tulen aiheuttamaan. Eteenpäin vaan. Huomenna sitten onkin KoiraShow-esitys Kiihtelysvaarassa.

Siivet

Suskun (9.12.1990-10.9.2006 muistoksi).

Tiktak - Siivet

(san. E. Sarmo)

ne jotka ovat täältä poissa

taivaassa tai pilven päällä

katselee sun yksinäistä matkaa

ne muistelevat omaa aikaa

kadehtivat sulta paikkaa

tältä puolen rajaa, missä

tuntis edes tuskan sisällään

niiden siivet eivät lentää saa

niiden silmät itkeä ei voi milloinkaan

iäisyyden ne vaihtais milloin vaan

sun paikkaas päällä maan

kuin lumottuna yössä halaat

tai petettynä kotiin palaat

ne kävelevät askelillas hiljaa

sun polullas on jäätä, tuhkaa

untuvaa ja lasimurskaa

pikku palasia, jotka tuntuu

elämältä aina sittenkin

niiden siivet eivät lentää saa

niiden silmät itkeä ei voi milloinkaan

iäisyyden ne vaihtais milloin vaan

sun paikkaas päällä maan

sun paikkaas päällä maan

niiden siivet eivät lentää saa

niiden silmät itkeä ei voi milloinkaan

iäisyyden ne vaihtais milloin vaan

sun paikkaas päällä maan

sun paikkaas päällä maan

sun paikkaas päällä maan

Koiratanssia ja möllikuvia

Tänään käytiin hyvin pikaisesti koiratanssitreeneissä. Sitä ennen tehtiin vähän tokoa. Paikallaolo, luoksetulo, seuraaminen ilman hihnaa, liikkeestä seisomaan jääminen, liikkeestä maahanmeno, seuraaminen hihnassa. Ihan ok:sti meni kun meidän tason huomioon ottaa. Vähän viilailua vaan ja estehypyn opetuskin olisi aika jees, sitä harjoittelin Netan kanssa eilen pihalla (ja seuruuharjoituksessa mokoma ryökäle livisti 2on2off-harjoitujutulle). Ja ne käsimerkit pois.. Olisiko tässä tavoitetta ensi vuodelle?

 

Koiratanssissa ei mitään mainittavampaa, kivasti meni! Edelleen improvisaatiota mutta ei se mitään, kyllä me joskus saadaan jotain kunnollistakin aikaan! Ainakin toivoa sopii.. Netta oli treenin jälkeen aika innoissaan ja läpsi minua tassuillaan (olipa mukana kuvioissa lelukin, joskaan Netta ei vetänyt sitä mutta kun heitin lelun, Netta kiikutti sitä vähän matkaa eteenpäin) ja sain lopulta oikeaan käteen naarmun, josta tuli minimaalisen vähän verta. Outoa sinänsä, kun en ole äskettäin Netan kynsiäkään leikannut, niin ei niiden luulisi noin terävät olevan.

 

Tässä vielä agikuvia tämän päivän mölleistä. Kuvat © Minna

 

Mitäs me mölleilijät

Tänään mentiin PoKSin agilitymölleihin, koska ne sattuivat olemaan viimeiset möllit ennen Joan kisoja - ja tottahan nyt oman seuran mölleihin pitääkin mennä. Koiria olikin aika paljon, enemmän kuin yleensä ja esimerkiksi meidän ryhmästäkin oli useampi koira paikalla. Ilmoitin Netan niin mölliradalle kuin kisaavien radallekin.

Möllirata oli aika kiva. Olin taidokas ja huomaamattani lelukin lensi taskusta kesken radan. Eka kompastuskivi oli putki. Ohjaaja ei vaan osaa. Seuraava kompastuskivi oli toisen putken (A:lta hyppyjen kautta putkelle) jälkeen toinen hyppy. Säätämistä. Puomin sijaan Netta juoksi ohi ja taisi löytää kivan hajun, mutta tulihan se sieltä puomillekin. Jäi kuitenkin positiivinen fiilis ja kontakteilla alastulokin sujui.

Netta oli aina rataantutustumisen aikana ja ennen omaa vuoroa kaverini pideltävänä, etten tarttuttaisi jännitystäni koiraan. Kisaavien rata alkoi makseista ja huomasin, että Netta haukkui rataa uusivalle collielle. Se oli kuulemma haukkunut samalle collielle myös silloin, kun se oli aiemmin tänään mennyt kisaavien radalla. Olikohan sitten niin "Mirun näköinen" koira, että Netta siksi haukkui? Mene ja tiedä.

Netta meni kisaavien radalla renkaan, vaikka vähän ehdinkin miettiä, tekisikö se sitä. No problem. Puomin ylösmenolla Netta hyppäsi alas, mutta suostui taas puomille. Työtä, työtä, työtä puomin kanssa siis. Kielto napattiin myös keinulta. Putken jälkeen tein persjätön ja loppujen lopuksi se olikin hyvä ihan niin, vaikka olin miettinyt ehdinkö. No joo. A:n alastulo taas.. Otettiin uusiksi ja hyllytettiin samalla, mutta parempi näin tällä kertaa. Putkelle menokin meinasi vähän olla niin ja näin. Kepit olivat kompastuskivi, Netta näytti jotenkin väsyneeltä ja haahuilevalta. Saan varmaan jonkin tumpelouspalkinnon, kun taidokkaasti pussille huusin ensin "Pussi!" ja vasta sitten "Läpi!" ja pituudelle huusin hyppyestekäskyn ja meinasi pasmat mennä sekaisin. Positiivinen fiilis jäi tästäkin. Tiedetään myös, mitä pitää vielä treenata.

MUSH B.A.R.F. Vaisto - ilmainen ateria

Facebookin kautta bongasin MUSHin kampanjan, jossa sai ilmaisen MUSH B.A.R.F. Vaisto -aterian. Tartuin tilaisuuteen.  Huomasin myös sen, että jos asiasta kirjoittaa blogiinsa, saa toisen ilmaisen aterian. Keskiviikkona kävin hakemassa Netan aterian eli 800 g pussin kyseistä ruokaa. Kyseessä on MUSH B.A.R.F. Vaisto Starter Formula, nauta-sika-kana-ateria. Juuri kyseinen Startes Formula on Mushin mukaan koirille, jotka ovat siirtymässä barffiin tai joilla on hidas ruuansulatus.

Lisäksi Vaisto-ruokiin kuuluvat MUSH B.A.R.F Vaisto All Breeds Formula ja Puppy Formula. Ensiksi mainittu on MUSHin mukaan jo barffiin tottuneille koirille ja siinä on enemmän ateriavaihtoehtoja kuin Starter Formulassa, kun taas Puppy Formula on nimensä mukaisesti pennuille. Muita MUSHin barffituotteita näkyy kuuluvan MUSH B.A.R.F. Basic -"sarjaan" (en tiedä, mikä on oikea nimi tällaisille). Näihin kuuluvat MUSH B.A.R.F. Basic Mixit, lihat ja lihaisat luut.

Tarkoitus oli tarjota tätä Netalle jo eilen, mutta erinäisten mutkien kautta päätin, että tänään on parempi. Eilen kyllä kyseinen ruoka kelpasi kaikille koirille mainiosti. Alla muutama kuva pakkauksesta, nämä kuvat taisin ottaa heti keskiviikkona.

Netta haistelee pakkausta

Otin tänään ennen klo 11.30 kuusi annospalaa sulamaan. Tuntuuhan se äkkiseltään mutkikkaalta laskea, kuinka paljon Netan kuuluisi päivässä syödä noita, mutta tuohon määrään nyt päädyin. Koirat saivat ruuan ehkä n. klo 19.20 aikoihin, jolloin palat olivat sulaneet. Annoin niiden sulaa keittiössä suljetussa rasiassa.

Ruoka maistui Netalle hyvin ja olisi ollutkin ihme, jos ei olisi maistunut. Nopeasti katosivat "lihapullat" parempiin suihin ennen kuin Miru ja Vilkku olivat omien ruokiensa (nappuloita) kanssa valmiita. Ei siis valitettavaa. Positiivinen yllätys oli myös se, että pussi on uudelleen suljettava, joten ei tarvinnut keksiä mitään uusia viritelmiä siihen, kun pussin laittoi takaisin pakkaseen. Pitääkin yöksi laittaa sulamaan aamun annos näitä "lihapullia".

Ilmaisen aterian pystyy saamaan alla olevan linkin kautta.

http://www.mushbarf.com/fi/ilmainen-ateria

Lähde: http://www.mushbarf.com/fi