Kisakuulumisia

Tänä aamuna lähdin ajamaan Netan kanssa kohti Pärnävaaraa. Siellä käytiin ilmoittautumassa ja koska kyseessä olivat ekat kisat, oli edessä vielä kisakirjan varmentaminen, ja meille sanottiin, että kun sen aika olisi, tulisi kuulutus. Siispä käytin Nettaa kävelemässä.

Mitattavia oli vain yksi Netan lisäksi. Aluksi tuomari (Anne Viitanen) tarkasti mikrosirun eikä Netta tainnut sitä tajutakaan. Netan kohdalla tuomari sanoikin, että tämä pitää mitata. Sitten hän asetti mitan maksikorkeudelle ja mitattuaan Netan totesi, että Netta on selkeä medi. 

Sitten ei auttanut kuin odotella, sillä B-hyppyrata oli vasta agilityratojen (radat A ja C) jälkeen. Aamulla ei ollut vielä kamalammin jännittänyt, mutta kyllä se jännitys alkoi nostaa päätään, kun oma rata lähestyi. Kun B-rataa rakennettiin, käytin Nettaa taas ulkona (ja itse asiassa käytin sitä ennen C-radan alkamistakin). Ennen omaa rataa Netta haisteli jo ulkona tarkemmin. Se alkoi varmaan taas reagoida alkavaan jännitykseeni.

Rata oli aika kiva. Aluksi Netta liikkui tosi hitaasti, mutta jossain vaiheessa sille välähti, että se voi ihan hyvin edetä nopeammin. Varmasti taas sitä jännitykseen reagointia. Vaan mitenpä voin kitkeä oman jännitykseni pois? Hyllytettiin jo heti alussa, koska Netta ei mennytkään rengasta ja siinä tuli yhteensä kolme kieltoa, joista tuli sitten HYL. Kepeilläkin tuli virhe, mutta kun aloitettiin kepit alusta, Netta teki ne. Etanavauhdilla tosin. Loppuradasta jäi hyvä fiilis, kun Netalla tosiaan välähti. Viimeiseen putkeenkin se meni, vaikka aluksi ohittikin putken suuaukon. Ja ei kun eteenpäin ja kisoihin seuraavan kerran 26.10. Kajaanissa! Ja sitä ennen treeniätreeniätreeniä.