Äänellistä ja äänetöntä

Jep, agilitya taasen! Ja sori oikeasti, kun ratapiirroksia ei ole ollut aikoihin. Lupaan niiden palaavan kyllä vielä joskus, varmaan kuitenkin vasta syksyn kirjoitusten jälkeen. No joo, se bloggaajan muista kuin koira-asioista. Treenien jälkeen saatiin kuulla, että kyseinen rata oli kakkosten rata jostain kisoista. Tehtiin taas vähän kisanomaista treeniä ns. mölli-idealla.

 

Ekasta radantekokerrasta ei ole sattuneesta syystä videota. Silloin olikin kaikkea turhaa säätämistä, Netta mm. tykkäsi mennä A:lle ja joo, enpä paljoa enää muistakaan. Siksi tokan videon lopussa tulikin painokkaampi hyppykäsky, ettei koiruus kiipeilisi A:lle jeejee-tyylillä. Tokalla kerralla (ja kolmannella) sai palkata kontakteille. (Ja minnekäs se "Kop!" jäi, olikin "Koske!", mutta jotain sentään tapahtuikin) Kepit muuten alkoivatkin sujua! Vauhtia ei järin ole, mutta jossain sentään jotain edistystä haahuilun jälkeen! Vastapainoksi puomi tosiaan muuttui viime keskiviikkona pelottavaksi.. Varmaan jokin kausi, onhan Netta aiemmin mennyt puomin vauhdikkaammin ja ongelmitta.

 

Kolmannella eli vikalla kerralla olikin äänetön ohjaus! Paitsi että lähtökäskyn sai antaa. Samoin sai käskyttää kontaktit ja kepit. Olihan se ihan hauskaa ja kuulemma ohjaajat ohjasivat tarkemmin, kun sanoja ei saanut käyttää. Ihan opettavaista, tuota pitää kyllä joskus kokeilla heti uuden radan alussa niin, ettei rata ole koiralle vielä tuttu. Uskaltaisikohan joskus mölleissä repäistä..?

 

 

 

Ennen tätä puomijuttua luulin ilmoittavani Netan kaikille radoilla Joan kisoihin ensi viikkoon. Epäilen kuitenkin ettei tämä puomikausi mene ohi siihen mennessä, joten ilmoitan Netan vain hypärille ja toivon, että kepit eivät mene ainakaan enää plörinäksi, kun ne ovat alkaneet sujua taas vikan välin osalta. Että kop kop vaan, koputetaan puuta yhdessä.