lauantai 26. tammikuuta 2013

And just remember that nothing's made to last

Koirahistoriani, osa 2

En jaksa edetä kronologisessa aikajärjestyksessä, koska kaikki muuttuisi sekavaksi. Vilkun vuoro on siis joskus, mutta pysytään edesmenneissä. Vuorossa on siis Final Fantasy's Creative Spirit aka Piri (4.4.2007-12.2.2010). Pirin tarinan voit lukea täältä.

Piri. Voi Piri. Koira, joka vaikutti niin paljon koiraharrastukseeni. Yksi pieni koiraleiri, joka muutti kaiken. Tarvittiin yksi leiri, jotta minut saatiin innostumaan koiranäyttelyistä, joista en aiemmin ollut edes kiinnostunut. Koiraharrastuskärpänen puri minua ja Pirin ansiosta innostuin shelteistä.

Piri siis tuli meille Vilkun ollessa kaksivuotias. Piri on eka uroskoira, joka meidän perheessä on ollut. Samaten se oli eka rotukoira. Koska Pirin tullessa näyttelyt eivät meitä innostaneet, päätettiin korvien antaa olla ja jäädä sellaisiksi kuin ne jäisivät.


Pirin kanssa tuli koettua parit leirit ja mätsärit. Käytin myös joskus Piriä lenkillä yksikseni ja hyvin se hallinnassa pysyi, vaikka painoa sillä oli luultavasti lähemmäs 30 kiloa. Toisaalta, pysyihän minulla tuolloin jo taas Vilkkukin hallinnassa.

Jossain vaiheessa minulla oli ajatuksena aloittaa agility Pirin kanssa, mutta se jotenkin jäi. Piri ei olisi luultavasti ollut oikea koira siihen, se kun oli vähän flegmaattinen. Ruuasta se joka tapauskessa ja piti paljon. Se oli pennusta asti Ahmatti isolla A:lla. Oli vain muutama ruoka, jota se ei syönyt. Kerran se söi särkylääkkeitä, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä. Silloin sen piti syödä hiilitabletteja ja yhden niistä se söi ilman, että tablettia oli pyöräytetty voiastiassa.

Kerran Piri vietti yön ulkona. Se oli karannut Vilkun kanssa ja Vilkku oli palannut kotiin ilman sitä. Seuraavana päivänä naapurimme oli saanut sen kiinni. Jäljistä päätellen Piri oli käynyt kotipihassa ja Vilkku oli sen takia tuhonnut yhden kynttilän... Myös yhdellä toisella karkailukerralla Piri oli haahuillut jonkun matkan päässä kotoa.


Vilkun ja Pirin kahden koiran laumassa Piri oli pomo. Niillä ei oikeastaan tainnut olla kamalammin rähinöitä, ellei joitain harvoja ruokarähinöitä lasketa. Kun äidin kaverin koira oli meillä hoidossa, Piri kulki niin varpaillaan ja ylvään näköisenä, kuin vain saattoi.

Pirin elämä jäi lyhyeksi sen jäätyä auton alle helmikuussa 2010. Jollain tapaa en osannut surra sitä aivan samalla tavalla kuin Suskua. Piri lähti niin nuorena, mutta jos haluaa uskoa kohtaloon, voi ajatella, että kaikella onkin tarkoituksensa. Jos Piri eläisi, meillä ei olisi Mirua.


Tähänkin loppuun piti etsiä joku kappale. Mieleni olisi tehnyt valita taas Laura Närhen Jokainen yö, mutta se on jo tullut esille ja tulee esille taas helmikuussa Pirin muistopostauksessa. Tässä Indican kappaleessa oikeastaan vain kertosäe sopii asiaan, mutta kelvatkoon tähän.

Indica - In Passing
(san. Jonsu & Rory Winston)

Little sister
Playing hide and seek
Even though mama told you I'm really gone
If you miss me
Sneak a peek at my diary
Or read the beak-a-boo sky that lights the night
I'll say this once

Light up the night, stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass

In passing

Little sister
Ignore local news
Papers come from trees we'll never climb
What a joke!
They made me look so sad
That bad bad lake's okay
It washed my hair
And the waves said

Light up the night, stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass
That too will pass
That too will pass
That too will pass

In passing

Light up the night, stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass

In passing
In passing

Light up the night, stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass

In passing

Light up the night, stardust!
When it hurts inside
Read all the signs
Follow
It's okay to feel down
And just remember
That nothing's made to last
I know you're sad
That too will pass
That too will pass
That too will pass
That too will pass
That too will pass

You'll recall all that
Till one day
You too will pass

Ei kommentteja

Lähetä kommentti