Hiljaiseloa vain

Nyt ei olla tehty mitään erikoista, mitä nyt ollaan vähän treenailtu mm. perusasentoa, istumista ja maahanmenoa naksuttimen avulla. Sekä jalkojen väliin istumaan tuloa. Tarkoitus kun on edelleenkin saada käsimerkkejä vähemmälle. Maahanmeno alkaa olla Netasta jo kiva juttu. Tänään Netta myös sai popsia synttärilahjakseen saamansa possunkärsän. Rousk rousk ja nam nam, tuumasi Netta.

Ehkä eniten mielessä on pyörinyt selkädiagnoosi. Jakautunut ristiluun keskiharjanne. Tietoa varsinkaan omaan rotuun liittyen en paljoa ole löytänyt. Kennelliittoon laitoinkin jo kysymyksen. Kun vain tietäisi, miten tämä vaikuttaa elämään ja harrastuksiin - vai vaikuttaako ollenkaan. Mielessäni olen jo käynyt läpi skenaariot agilityn lopettamisesta ja muihin lajeihin keskittymisestä.

Sitten taas olen kuullut, että on Nettaa isompia koiria, joilla on sama juttu, ja kyseiset koirat kisaavat agista. En kuitenkaan usko, että mennään treeneihin ennen kuin saadaan varmuutta asiaan. Eläinlääkäreiltä varmaan kannattaisi kysyä, mutta keneltä? Joensuun seudulla on mukavasti eläinlääkäreitä, mutta kukaan ei kai ole näihin selkäjuttuihin perehtynyt.

Nettahan ei ole oireillut selkäänsä ollenkaan. Ainakaan vielä, että kopkop vaan. Kevään tullen pitää muutenkin ottaa ohjelmaan lihaksistoa kehittäviä juttuja. Siihen saa heittää ideoita. Kesällä uimaan siis, kun vedet ovat tarpeeksi lämpimät. Dobokin vähän kiinnostaisi, mutta katsotaan nyt vähän niiden pallojen hintojen suhteen.

Kuvakaappaus KoiraNetistä