perjantai 15. maaliskuuta 2013

Ajatuksia toisen koiran hankinnasta

Netan iän puolesta toisen oman koiran voisi jo ottaa. Muun tilanteen puolesta pentua ei Netan kaveriksi tule ihan lähiaikoina saapumaan. Pentukuume iskee välillä, mutta yhä edelleen järki voittaa. Järki, joka kertoo mikä kannattaa milloinkin ja mikä ei.

Nettahan täyttää kolme vuotta. Se ei kuitenkaan ole ainoa koira tässä talossa. Miru on kolme vuotta vanha ja Vilkku saavutti vastikään veteraani-iän. Kolme koiraa on määritelty maksimimääräksi. Vahempien sanoin se on vielä sellainen koiramäärä, että yksi ihminen voi viedä kaikki kolme koiraa kerrallaan lenkille.

Ei koiramäärä ole ainoa syy, mutta onhan sekin painava syy. Tällä hetkellä aikakaan ei riittäisi. On menoa Netan kanssa. Sitten vielä kouluhommat ja syksyllä edessä häämöttävät ekat YO-kirjoituksetkin. Jos pennun ottaa, pitää olla aikaa sille ja sen kouluttamiselle.


Käyn lukion kolmeen ja puoleen vuoteen joten vuonna 2015 olisi tarkoitus mennä opiskelemaan, jos opiskelupaikan silloin saan. Se tietää muuttoa toiselle paikkakunnalle. Netta tulee tietysti mukaan, jos se vain on mahdollista. Jos heti ei löydy asuntoa, johon koiran saisi ottaa, Netta voi jäädä siksi aikaa kotiin asumaan.

Haluaisin asua ensin jonkun aikaa Netasta ja tietää, millaista elämä on yksin yhdenkin koiran kanssa. Millaista on matkustaminen, millaista on elämä? Toki bussimatkoista on kokemusta, mutta entä junamatkat? Kahden koiran kanssa matkustaminenkin hankaloituu jonkun verran, mutta tuskin häiritsevästi, kun kyseessä on sheltti.

Sitten ne opinnot... Jos ja kun jossain välissä opintoihin kuuluu ulkomailla opiskelua, mitä sitten tapahtuisi? Netta voisi varmasti edelleen mennä kotiin hoitoon. En halua ottaa pentua niin, että se olisi pentu yhä kun olisin ulkomailla. Toisaalta haluaisin pennun tulevan ennen kuin Netta on vanha. Tätä pitää pohtia tarkemmin sitten, kun asia on ajankohtainen.


Uskon ottavani toisen sheltin vielä ennen kuin Netta on vanha. Ensin on vain koettava elämä pelkän Netan kanssa. On minulla syynikin siihen, etten haluaisi Netan olevan vanha, kun pentu tulee. Voisin ainakin kuvitella, että pentu häiritsee vanhaa koiraa enemmän. Ainakin kun muistetaan kun Vilkku aikanaan tuli ja kiusasi Suskua. Iän puolesta en ylipäänsä halua ekan koirankaan olevan liian nuori, pari-kolme vuotta alkaa olla sopiva ikä. Netan ja Mirun ikäero on toki pieni, mutta minä koulutin Nettaa ja äiti Mirua. Kahta pentua ei olisi otettu yhden ihmisen koulutettavaksi.

Netta on elänyt koko elämänsä Mirun ja Vilkun kanssa. Tuskin Netta tulee koskaan tapaamaan Mirun lyövää koiraa. Netta ja Miru ovat saaneet kasvaa yhdessä ja ovat yleensä ylimpiä ystäviä. Uskon Netan tottuvan toiseen koiraan kun sen aika on.

Tässä vaiheessa ajatukset alkavat hajota. Tässä oli joka tapauksessa ajatuksiani toisen koiran hankinnasta, kaikkea mitä mieleen tuli. Idean sain eilen, kun palasin taas maan kamaralle ajatellen tulevia opintojani ja koirajuttuja.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti