Älkää syökö minua ratapiirroksen mittasuhteiden vuoksi... Tästä joka tapauksessa suunnilleen tajuaa, millainen rata oli. Alussa tuli tosin sama juttu kuin viimeksi, Netta nousi seisomaan alussa ilman lupaa. Tätä pitää siis hioa. Puomille mennessä Netta lähti puomin toiselle puolelle haahuilemaan, tiedä sitten miten huidoin käsillä. Saatoinpa vaikka hihkaista hyppykäskynkin... Putken (este nro. 13) jälkeen valssi oli auttamattoman myöhässä ja Netalle jäi haahuiluaikaa. Hyppy (nro. 15) taisikin jäädä välistä ja sitten tultiin jo viimeisen putken ja hypyn kautta takaisin.
Mainitun valssijutun lisäksi jossain muussakin kohtaa muistaakseni kävi niin, että myöhästymiseni takia Netalle jäi vähän ns. haahuiluaikaa. Alkoi taas tuntua hankalalta huutaa käskyjä juostessa... Miten niin huonossa kunnossa? Radan jälkeen minua koski mahaan. Hmph ja hmph. Oli joka tapauksessa kiva saada Nettaan enemmän vauhtia ja radasta jäi varmasti molemmille hyvä mieli. Mietin tosin, että jos Netta olisi vielä nopeampi, olisin entistä enemmän jäljessä.
Jännä, miten Netassa tuntuu olevan kaksi puolta. Toinen on jännitykseen reagoinut haisteleva etanamaisen hidas Netta ja toinen on se nopeampi ja vauhdikkaampi Netta. Tämän kerran vauhdikkuuteen vaikutti varmasti se, etten nyt jännittänyt lähes ollenkaan.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti