Hei otsikko, missä luuhaat?

Tänään oli taas agitreenien vuoro. Viime viikolla olinkin flunssassa ja oli muutenkin sterssiä kirjoituksista, mutta nyt kirjoitukset ovat takana ja edessä on melkein vapaus. Ei ainakaan hetkeen tarvitse lukea kokeisiin, hah. Ja onpahan aikaa punoa suuria suunnitelmia.

Takaisin asiaan. Ratapiirros on videon alla, jos se jotakuta kiinnostaa (mittasuhteet on niin ja näin, en jaksanut viilata niitä loputtomiin kun video kuitenkin on). Ennen videota oltiin tehty rata kaksi kertaa. Tänään Netta tuntui tosi paljon kyselevän minulta suuntaa ja kääntyvän katsomaan minua, tätä se liika taukoilu teettää.

Omaan silmään ihan ok:sti mentiin esteelle nro. 10 asti, kohdassa 11 alkoi pieni takkuilu. Koira suoraan väärään putkeen, ohjauksessa selvästi jotain vikaa, kun sama toistui kaksi kertaa. Saatiin sitten korjattua hypyn jälkeisellä "Tässä!"-käskyllä. Ja oikean putken jälkeen Netta taas katsoi minua.

Sitten mutkaputket ja taatusti epämääräinen ohjaaja, ihmeelliseltä huitomiselta tuo alkaa videolla näyttää... Ja missä Netan palkka, kun minä kämmäilen? Nii-in, pitäisi muistaa, helpommin sanottu kuin tehty kun mielessä pitäisi olla samalla kertaa monta asiaa. Mutta saatiinpahan juosta ja olen tyytyväinen Nettaan.

Tehtiin myös hyppysuoraa, koska siinä oli oma hankaluutensa. Tähän saatiinkin treenikaveri aluksi Nettaa palkkaamaan. Netta edellä ja minä perässä, sitten minä lähdin edeltä. Yhdessä kohtaa Netta jopa karkasi hyppien koko hyppysuoran, mutta ei moisesta namia tippunut. Varsinkin, kun en ollut ehtinyt edes käskyttää.

Pitää varmaan yrittää rataantutustumisessa nähdä enemmän vaivaa sen suhteen, että kädet toimivat niin kuin pitää ja niin edelleen. Edelleen pitäisi olla selkeämpi. Pitää, pitäisi, yrittää. Vakiosanoja. Tällä viikolla on vielä tarkoitus käydä treenaamassa keppejä, katsotaanpa miten se sitten sujuu. Tämän enempää analysointia en nyt jaksanut harjoittaa.

Ratapiirros, jossa näköjään on mittasuhteissa yhtä jos toista pielessä...