tiistai 18. maaliskuuta 2014

Päivitetty mätsäriopas

Tässä se nyt on. Uusi ja uljas päivitetty mätsäriopas! Tässä vielä linkki aitoon ja alkuperäiseen. Muutokset ovat aika pieniä, mutta onhan alkuperäisestä postauksesta kulunut jo yksitoista kuukautta, joten pienetkin muutokset ovat ihan suotavia. Opas perustuu omiin kokemuksiini, mutta eräässä osiossa on otettu huomioon erään kommentoijan huomio.

Mitä mukaan?


Koiran rokotustodistus, hakaneula tai jokin muu pidike numerolapulle, herkkua tai jotain muuta koiralle palkaksi (en kuitenkaan suosittele vinguttamaan mitään lelua kehässä silloin, kun muiden vuoro on menossa), rahaa ilmoittautumismaksuun ja mieluiten näyttelyhihna koiralle, mutta ei tavallinen hihnakaan huono ole, kunhan kyseessä ei ole fleksi. 

Esittäjän kannattaa pukeutua säähän sopivasti, ettei tule liian kylmä tai kuuma. On ikävää seistä viileässä säässä vesisateessa kehänlaidalla, jos palelee. Kesähelteillä on myös syytä ottaa mukaan vettä niin koiralle kuin esittäjällekin. Kesällä voi myös ottaa koiralle tarpeen mukaan viilentävän manttelin tai viilennyspannan, talvella taas lämmittävän manttelin.

Ilmoittautuminen & luokat


Yleensä ilmoittautuminen alkaa tuntia ennen kehien alkua. Tämä on kuitenkin aina merkitty ylös, kun mätsäristä on jossain mainos/maininta. Joskus mätsäreihin voi myös olla ennakkoilmoittautuminen, joka saattaa olla edullisempi, mutta ennakkoilmoittautumismahdollisuus on ainakin täällä harvinaisempi.

Ilmoittautumispisteellä tarkistetaan rokotustodistus. Ilmoittautuessa kysytään joko koiran ikää tai luokkaa, johon luokkaan se menee. Lisäksi yleensä ainakin täällä kysytään esittäjän nimi sekä koiran nimi ja rotu. Sitten maksetaan ilmoittautumismaksu. Kannattaa maksaa tasarahalla, jos se vain on mahdollista.

Luokat jaetaan yleensä koirien iän mukaan. Pennut, nuoret, aikuiset, veteraanit. Lisäksi monirotuisille voi olla kokonaan oma luokka. Luokat saatetaan myös jakaa vielä pieniin ja isoihin (pienet pennut ja isot pennut jne.), kuten kommentoijamme aiemmassa postauksessa mainitsi. Luokkien nimet ja määrät vaihtelevat mätsäreittäin. Jossain ei ole veteraaneja, jossain taas voi olla nuorten lisäksi oma luokka junnuille. Mätsäreissä on myös joskus Lapsi ja koira -kisa ja/tai Junior Handler -kisa.

Kannattaa myös laskea koiran ikä etukäteen, että osaa ilmoittaa sen oikeaan luokkaan (varsinkin pentujen/nuorten kohdalla). Jossain mätsäreissä pentuluokkaan kuuluvat alle vuoden ikäiset, joissain alle yhdeksän kuukauden ikäiset. Tämä vaihtelee, kuten jo luokista sanoinkin. Luokat voi aina tarkistaa mätsärin mainoksesta/sieltä, missä mätsäri mainittiin.

Ilmoittautuessa saa numerolapun, jossa lukee esimerkiksi 1A. Koirakot menevät pareittain kehään, joten jos numerosi on 1A, parisi on 1B. Ei kannata säikähtää, jos numerolapussasi lukee 45A. Voi olla, että luokkasi alkaa numerosta 40. 

Eräs kommentoijamme myös sanoi, että kaikissa mätsäreissä ei välttämättä ole A/B-parijaottelua, vaan parit voivat olla tyylillä 1 ja 2, 3 ja 4 jne. Me olemme ehkä kerran olleet sellaisessa mätsärissä. Käytäntöjä on siis monia ja ne vaihtelevat alueittain ja mätsäreittäin, kuin myös luokat.

Kehät & kehien kulku

© äiti
Kun kaikki ilmoittautumiset on otettu vastaan, alkavat kehät. Usein aluksi ovat lapsi ja koira -kisa sekä junior handler. Tämän jälkeen yleensä edetään pennuista eteenpäin. Lyhyesti sanottuna: mitä vanhempi koirasi on, sitä pidempään joudutte todennäköisesti odottamaan. Kehotan kuitenkin kuuntelemaan, mitä mätsärinjärjestävät sanovat kehien kulusta ja järjestyksestä.

Kehien määräkin vaihtelee, mutta tavallisin määrä taitaa täälläpäin olla kolme kehää. Joskus voi olla kaksikin. Kertaakaan en ole törmännyt siihen, että olisi vain yksi kehä, mutta eipä sekään kai mahdotonta ole. En myöskään ole huomannut, että missään olisi yli kolme kehää.

Kehään siis mennään pareittain. Yleensä tämä tapahtuu numerojärjestyksessä. Joskus kuitenkin jollain voi olla esitettävänä kaksi koiraa ja eri kehissä, jolloin hypätään hetkeksi tämän numeron yli. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos parikehien kanssa samaan aikaan on meneillään junior handler -kilpailu.

Kehän kulku riippuu paljon tuomarista. Joskus kestää kauemmin, joskus taas vähän aikaa. On kuitenkin jotain perusjuttuja. Kehään mennään niin, että edellä on A ja sitten on B. Molemmat koirat seisovat siis peräkkäin (riittävä välimatka tietysti!). Tuomari voi kuitenkin määrätä B:n ensimmäiseksi, jos se on isompi, sillä usein tuomari pyytää menemään yhdessä ympäri kerran tai pari. Tällöin ison koiran omistajan ei tarvitse lähteä ohittamaan.

Tämän jälkeen tuomari tutkii koirat erikseen. Hän kopeloi ja katsoo hampaat. Pienillä koirilla tämä tapahtuu yleensä pöydällä, jos kehässä vain on pöytä. Sitten tuomari pyytää näyttämään liikkeitä esimerkiksi ympyrän ravaamisella tai edestakaisen liikkeen tekemisellä. Joskus pyydetään myös tekemään kolmio.

Monesti koira taidetaan vielä edestakaisen liikkeen tai kolmion jälkeen laittaa seisomaan tuomarin eteen (huomaa riittävä välimatka). Kun tuomari on nähnyt molempien koirien liikkeet, parit seisovat taas peräkkäin. Tuomari voi vielä pyytää menemään kerran ympäri. Joskus tuomari myös saattaa pyytää molemmat koirakot tekemään yhtäaikaa edestakaisen liikkeen.

Päätöksensä tehtyään tuomari jakaa nauhat. Toinen parista saa sinisen ja toinen punaisen. Värit voivat toisinaan vaihdella, mutta perusideana on aina sama. Jossain mätsäreissä saatetaan nauhojen sijaan jakaa ruusukkeet. Punainen on parempi nauha, mutta sai minkä värisen nauhan tahansa, edessä on vielä nauhakehät. Heti nauhan saatua ei siis tule porhaltaa pois paikalta.

Nauhakehät


© isä
Ensin on sinisten nauhakehä ja sitten punaisten, mutta idea on molemmissa sama. Otetaan esimerkiksi siniset. Kaikki sinisen saaneet kutsutaan kehään. Joskus porukkaa jaetaan kahtia, sillä tuomari yleensä haluaa, että koiria juoksutetaan kehän ympäri kerran tai pari. Tällöin on helpointa jakaa suuri porukka kahtia.

Aina nauhakehissä ei ole tilaa liikkua. Tarpeen vaatiessa voi toki ohittaakin, mutta mieluiten ulkopuolelta. Juoksutusten jälkeen koiria seisotetaan. Tuomari saattaa vielä käydä kaikkien koirien luona ja pyytää näyttämään jonkun liikkeen (ei kuitenkaan aina). Sitten tuomari valitsee jatkoon menijät, joita yleensä valitaan neljä.

Neljä jatkoon pääsijää saavat vielä yleensä juosta yhdessä ja erikseen. Lisäksi tiedossa on lisää seisotusta. Sitten tuomari sijoittaa koirat. Joskus ykkös- ja kakkossijan välillä pähkäillessään tuomari saattaa vielä kerran pyytää näyttämään liikkeet.

Best In Show -kehät eli BIS-kehät

Sinisten ja punaisten ykköset pääsevät BIS-kehään. BIS-kehässä on täällä yleensä kahta eri toimintamallia, joten erittelen ne tässä. Käytän esimerkkinä ykköstapauksessa sinisiä.

Tapa 1:
Sinisillä ja punaisilla on omat BIS-kehät. Tämä tarkoittaa, että kaikki luokassaan sinisten ykkösiksi sijoittuneet ovat kilpailemassa sinisten BIS-voittajuudesta. Eli jokaisesta luokasta yksi koirakko. Niin pennuista, nuorista, aikuisista kuin veteraaneistakin.

Tapa 2:
Kaikki sinisten ja punaisten ykköset kutsutaan samaan kehään, jossa valitaan koko mätsärin BIS-voittaja. Tällöin sinisen saanut koira voi saada sijoituksen BIS1 ollen koko mätsärin paras koira.

BIS-kehässä seuraa lisää seisotusta ja juoksutusta. Usein tässä vaiheessa päätöstä on tekemässä useampi tuomari. Lopulta jaetaan sijoitukset. Kuten nauhakehissäkin, myös tässä sijoitetaan yleensä neljä.

Palkintojenjako


Palkintojenjako sijoittuessa tapahtuu suoraan nauhakehässä. Joskus kuitenkin ekaksi sijoittuneiden palkinnot saatetaan antaa vasta BIS-kehässä (tällöin sinisillä ja punaisilla on yleensä omat BIS-kehät). Palkinnoksi voi saada oikeastaan mitä vaan herkuista leluihin. Ruusukkeita ja pokaaleitakin voi olla, mutta aina niitä ei jaeta. Joissain mätsäreissä BIS-kehässä sijoittuneet voittavat myös ruokasäkit.

Sijoitusmerkinnät

Netissä törmää varmasti usein sijoitusmerkintöihin, joten avaan niitä vielä tässä.

SIN, ei sij. = sininen, ei sijoitusta nauhakehässä
PUN, ei sij. = punainen, ei sijoitusta nauhakehässä

SIN1, SIN2, SIN3, SIN4 = sinisten ensimmäinen, sinisten toinen, sinisten kolmas, sinisten neljäs
PUN1, PUN2, PUN3, PUN4 = punaisten ensimmäinen, punaisten toinen, punaisten kolmas, punaisten neljä

SIN BIS1 = sinisten BIS-kehässä ensimmäiseksi tullut (muut ovat SIN BIS2 jne.)
PUN BIS1 = punaisten BIS-kehässä ensimmäiseksi tullut (sama siis kuin yllä)

PUN1 BIS1 tai SIN1 BIS1 jne. = Minä merkitsisin tällä tapaa, jos sinisten ja punaisten ykköset ovat samassa BIS-kehässä. Tällä käy ehkä selvemmäksi se, että on ollut aivan koko mätsärin eka jne.

Yleistä

Kannattaa uskaltautua rohkeasti mukaan, kyllä siellä neuvotaan, jos ei osaa. Älkääkä ottako mätsäreitä liian vakavasti. Ne ovat leikkimielisiä kilpailuita ja paljon on kiinni tuuristakin - on vain hauskempaa, jos ei ota asiaa liian tosissaan. Aina ei voi voittaa. Kannattaa iloita esimerkiksi siitä, jos koira esiintyi paremmin kuin koskaan, vaikkei se olisikaan sijoittunut. Korostan vielä, että kaikki järjestelyjutut riippuvat järjestäjästä ja kehässä tehtävät jutut tuomareista.

Jos on kysyttävää, vastaan mielelläni kysymyksiin.

2 kommenttia

  1. Oho, koskaan kuullutkaan että on olemassa 1A ja 1B tyyli luokitella parit kehään. Meillä aina 1/2 ja 3/4 jne ovat parit. Myös tuo SIN BIS1 ja SIN1 BIS1 erottelu tuli uutena, ite ollut aina mätsäreissä missä joka ikisen luokan voittajat, niin PUN1 kuin SIN1 ovat samassa kehässä, eikä niin että erikseen sinisten voittajien bis-kehä ja punaisen voittajien bis-kehä. Kehämäärästä taas sanon sen, että olen ollut yksikehäisessä mätsärissä, kuten myös 4-kehäisessä. Aika jännä, miten käytännöt eroavat alueittain. Lisää tuohon luokkakohtaan, että myös monirotuiset-kehä on olemassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, tosiaan siis vaihtelee paljon alueittain! :D Täällä on lähes poikkeuksetta A/B ja onkin joskus hämmentänyt nämä 1/2 ja 3/4, kun ei ole varma kuka on oma pari.. Pitääpä lisätä monirotuisetkin tuonne, pääsi unohtumaan kun meidän seropi ei mätsäreissä käy ja täällä ei ole koskaan ollut seropikehää ainakaan silloin, kun Netta on mätsärissä ollut :)

      Poista