lauantai 1. kesäkuuta 2013

Netta kipeänä

Jo kolmena päivänä aiemmin Netan perskarvat on pitänyt pestä. Aamulla Netta kävi normaalisti ulkona. Kun olin menossa aamupalalle (ja sen jälkeen koululle), Netta seistä tönötti paikallaan ja otti ehkä yhden askeleen. Hädin tuskin namikaan kelpasi.

Ollessani koululla lakkiaisia katsomassa äiti oli soittanut päivystävälle eläinlääkärille. Maustamaton jukurtti kelpasi aluksi Netalle (ja aamulla annoin sille kupissa maustamatonta jukurttia, vettä ja Tehobaktia, mutta pohjalle piti pistää pala makkaraa). Kävin ajelemassa ja ostamassa kaupasta lisää jukurttia. Enää sekään ei kelvannut. Yritin tuttavani neuvon mukaan antaa Netalle vettä ruiskulla. Äiti yritti soittaa uudestaan päivystävälle eläinlääkärille, mutta numero oli varattu. Lopulta puhelu onnistui ja eläinlääkäri sanoi soittavansa, kun voisimme tulla.

Lopulta eläinlääkäri soitti ja lähdimme siinä ehkä kahtakymmentä vaille neljä. Eläinlääkärillä Netta vain kyhjötti toimenpidepöydällä. Netta oli kotona lähinnä maannut ja jos sen oli nostanut, se oli jäänyt samaan paikkaan. Se ei myöskään ulkona halunnut tehdä mitään.

Eläinlääkäri otti Netalta verinäytteet ja laittoi Netan nesteytykseen. Siinä Netta oli reilusti yli tunnin. Verinäytteissä ei ollut mitään, tulehdusarvot olivat täysin normaalit. Lopulta meidän piti viedä Netta ulos pissalle ja ottaa pissanäyte eläinlääkärin antamaan kuppiin. Kyllähän se sitten onnistuikin, kun Netta suostui pissaamaan.

Pissassakaan ei näkynyt ihmeempiä. Aluksi oli puhetta siitä, että vatsaontelosta otettaisiin röntgenkuva, mutta eläinlääkäri ei nähnyt sitä tarpeelliseksi, koska Netta ei aristanut mahaansa. Lisäksi siinä jossain välissä huomattiin, että Netan kuono oli yhdestä kohtaa vähän turvonnut.

Netta sai kortisonia. Tilannetta pitää seurailla ja tulla eläinlääkäriin, jos Netan tila käy huonommaksi. Nyt Netta kuitenkin on aavistuksen pirteämpi ja suostuu kävelemäänkin. Ehkä mahdollinen ampiaisen pisto yhdistettynä siihen, että Netan maha oli jo valmiiksi löysällä, johti tähän.

2 kommenttia

  1. Meilläkin Awaa viime viikolla(?) oli oletettavasti ampiainen pistänyt. Sen kuono ol ivähän turvonnut, mutta sitä ei kyllä olisi huomannut, ellei ois tiennyt, miltä sen naaman pitäis oikeasti näyttää. Normaalisti Awalla on aika jyrkkä otsapenger, nyt se oli loivempi. Itse en ollut kotona tällöin kun Awa oli oireillut pahimmin. Se oli kovin apaattinen; makoillut vain vaikka yleensä se on innoissaan ja häntä heiluen tervehtii. Ei olisi millään halunnut kävellä, möllöttänyt vain paikoillaan.. Maha sillä oli ollut hieman löysällä ja oksentanutkin se oli kerran.. Kun saavuin ite kotiin, oli koira jo normaali, kuonon turvotusta lukuunottamatta..
    http://frihetawa.blogspot.fi/2013/05/rohkeutta-huolestumista.html
    ^ tuolla perjantain kohdalle kirjoittelin tuosta tapauksesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikäviä kyllä nuo ampiaiset :( Jännä vaan, kun Netalla ei silloin kaksi vuotta sitten tullut kuin turvotusta.

      Poista