Susku

9.12.1990-20.9.2006

ne jotka ovat täältä poissa

taivaassa tai pilven päällä

katselee sun yksinäistä matkaa

ne muistelevat omaa aikaa

kadehtivat sulta paikkaa

tältä puolen rajaa, missä

tuntis edes tuskan sisällään

Sekarotuinen Susku jätti tämän maailman 10. syyskuuta vuonna 2006. Takanaan sillä oli pitkä, melkein kuusitoistavuotinen onnellinen elämä. Se oli ensimmäinen koiramme ja perheemme ensimmäisenä koirana tulen sen aina muistamaankin. Sillä oli paikka elämässäni, se oli vanhempi kuin minä, ja vaikka se on alkanut väistyä muistoissa taka-alalle vuosien vieriessä, ei sitä voi eikä saa unohtaa.

yötä vasten vaikka lähdet

jatka vain vaikka on

se suuri suunnaton

Varmaan koskaan ei voi unohtaa sitä päivää, kun on oman koiran aika lähteä. Suskun kohdalla se aika koitti sunnuntai-iltana. Se halvaantui ja oli selvä, että se olisi lopetettava. Kaikki tapahtui niin yllättäen, vaikka Susku olikin vanha. Kai silloin 11-vuotiaana ei oikeasti ollut varautunut siihen, että Suskun aika olisi pian voinut olla ohi. Ei, vaikka joskus pienenä mietin, miten kamalaa olisi ollut, jos olisi tullut kotiin ja löytänyt Suskun kuolleena. Ei, vaikka kuljetin kerran koko perheen lenkkeillessä mukana pulkkaa, jos Susku kuolisikin.

ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan

ja lohtu on mulle

että siellä on kaikki sulle

Onni onnettomuudessa oli tuttu eläinlääkäri, joka saatiin kiinni. Monta kertaa tuli mietittyä, että mitä jos kaikki olisikin tapahtunut Suskun ollessa metsässä. Onneksi niin ei käynyt. Susku lopetettiin. Se makasi ilmeisesti sänkyni vieressä. Minä en ollut katsomassa. Olin itkemässä muualla. Susku haudattiin seuraavana päivänä.

"jos tänään suru saartaa sua

oot joskus rakastanut mua

en siksi turhaan elänyt

irti siis päästä nyt"

Koiraihminen tietää, että sanonta "Se oli vain koira." on turha ja tarpeeton. Onneksi en sellaisia sanontoja joutunut kuulemaan. Onko koira muka 'vain eläin'? Sehän on perheenjäsen. Minulla kesti kauan päästä Suskusta yli. Pidempään kuin vuosi, ehkä parikin. Miten tätä edes voi selittää? Se oli ensimmäinen koira. Musiikki ja aika kuitenkin auttoivat. Vähitellen siitä pääsi yli.

traces of your light

are disappearing from my life

Syksyllä Suskun kuolemasta tulee kuluneeksi seitsemän vuotta. Seitsemän vuotta. Kuinka pitkältä se aika tuntuukaan - ja kuinka paljon kaikenlaista on ehtinyt siinä ajassa tapahtua. Kuten kirjoitin, Susku on alkanut muistoissa väistyä taka-alalle. Se on omalla tavallaan ollut väistämätöntä, vaikka se on tavallaan tapahtunut varkain.

Kursivoidut kohdat: 1. Tiktak - Siivet (san. E. Sarmo), 2. ja 3. Johanna Kurkela - Prinsessalle (san. Paula Vesala), 4. Indica - Ihmisen lento (san. Jonsu), 5. Anna Abreu - Everywhere I Go