Jos nyt kuitenkin yritetään edetä näissä asioissa järkevässä järjestyksessä. Juhannuksen tienoilla tein pari pistolukkopantaa (suomeksi: tappelin ompelukoneen ja oman tyhmyydenkin kanssa). Alempi on Netan ja ylempi sitten joskus tulevaisuudessa tulevalle sheltille.
Maanantaina käytiin Axu-eukun luona lenkkeilemässä. Silloinkin oli lämmintä, mutta se oli sentään ennen näitä helteitä (joista minä en tykkää sitten ollenkaan). Käytiin Sinkkolan kotieläinpihassa ja Netta taisi ekaa kertaa elämässään nähdä lampaita. Se haisteli aluksi varovasti aidan raosta ja sitten se perääntyi. Joo-o, superpaimen. Netta the lammaskoira.
Netta the lammaskoira onkin Netta the jäniskoira. Viime viikolla yksi ilta pihalla oli jänis. Kun Netta näki sen ikkunasta, alkoi aluksi pienempi haukkuminen ja lopulta kuultiin vähän kovempikin ääni. Muut koirat olivat tuolloin lenkillä ja minä, isä ja Netta kotona. Oli treenipäivä. Ja yksi aamu ihan tällä viikolla Netta haukkui olohuoneessa ja näin ikkunasta, kuinka jänis loikki tiehensä.
Yritin eilen katsoa Yleltä tullutta dokkaria sairaaksi jalostetuista koirista. Se oli jatko-osa jo aiemmin ilmestyneelle dokkarille ja laitoin digiboksin tallentamaan sen tiistai-iltana, koska töiden takia ei olisi kannattanut valvoa niin myöhään. Keskittymiskyky vaan oli vähän hukassa ja en jaksanut katsoa sitä loppuun, johtuu varmaan ihan väsymyksestäkin. Pitää katsoa joskus toiste.
Sitä aiempaa osaakaan en ole nähnyt kuin osittain, ainakin tällä dokkarilla mainittiin cavaliereista ja syringomyeliasta. Siitä muistin nähneeni ainakin pätkän siitä aiemmasta osasta. Kyllä siinä senkin aikaa, mitä sitä katselin, alkoi jo useammassa kohtaa itkettää.
Tänään ukkosti. Harmillisesti meidän kohdalla ei satanut. Jyrinä hermostutti selvästi ainakin Nettaa ja Mirua, jotka läähättivät, mutteivat muuten reagoineet sen kummemmin. Varmaan Vilkkukin reagoi suht samalla tavalla. Tänään kävin myös ostamassa uuden naksuttimen, koska hukkasin vanhan pinkin... Just joo. Ja olisi vähän agilityideoitakin, mutta yleiseen treenailuunkin tulee heinäkuussa kolmen viikon tauko.
Muistinkohan nyt kaiken? Otin Netasta uuden rakennekuvan. Siinä se on harjaamaton. Tarkoitukseni oli ottaa Netasta rakennekuva ensin harjaamattomana ja sitten paremmin puunattuna. En kuitenkaan löytänyt sumutinpulloa. Koirille ostetusta vesipullosta sai ruiskutettua vettä, muttei se ollut ehkä ihan niin toimivaa. Lopulta ei saatu kuvaa Netasta kunnolla harjattuna, koska Nettaa ei enää huvittanut niin paljoa seistä. Tuttu juttu seisotuskuvista.
Sehän on edelleen muhku... Missä ihmeessä sen karvanlähtöaika oikein viipyy? Vielä viime vuonna ennen sterkkausta se oli niin karvaton. Mutta eipä enempää jauheta tästä Netan turkin muutoksesta. Paitsi... Toivottavasti siitä ei tule karvaisempaa. Lauletaan vaikka PMMP:n Pikkuveljeä muunnetuilla sanoilla. "Pysy aina jättishelttinä ja kaljuna, älä koskaan turkiinnu, en meidän taloon muhkumpaa Nettaa halua!" (Paitsi ettei se enää ole kalju. Whatever..!)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti