keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Kepetikep!

Tänä aamuna käytiin hallilla tekemässä agilityn keppitreeniä. Arvatkaa vaan, kuka unohti kameran kotiin. Onneksi sain viriteltyä kameran ottamaan videota (kahdella muovirasialla tuettuna...), pitääkö tässä vielä varmuuden vuoksi väkertää kännykälle oma "jalusta" treenikassiin..? 

Minulla on hassu tunne siitä, että videolta puuttuu pari keppikertaa, mutta en jaksanut alkuperäistä videota katsella uusiksikaan. Syynä voi myös olla se, että melko alussa kännykkä oli hetkeksi luisunut tuestaan huolimatta ja näkymä oli enemmän hallin kattoa kuin keppejä kohti. Unohtuipa sanoa, että Nettaa kiinnosti kovasti etsiä hallin lattialta nameja. Toivotaan ettei toistu.

Sitten videoon ja analyysiin. Palkkana oli kissanruokaa. Ekaksi mentiin kaikki kepit ja ei ongelmia välien kanssa. Seuraavat kaksi kertaa sitten... Vauhdikasta ja pari keppiä jäi suorittamatta. Tähän en tiedä syytä. Houkutteliko palkka jo liian hyvin? Ohjureita vähentäessä viime kerralla nimittäin taisi käydä jotain samankaltaista, mutta sen jälkeen ei ollut ongelmaa.

En uskaltanut noista vauhtikohdista palkata, kun tilanne oli niin äkkiä ohi, vaikka järjellä ajateltuna vauhdista pitäisi palkita. Mutta ei välistä jääneistä kepeistä... Sitten hitaammalla vauhdilla kepit ja vähän nopeammin. Sitä seuraavalla kerralla taas ohitusongelma, kun kepit olivat minusta katsottuna vasemmalla. Ja ei kun ohjuri keppien alkuosasta toiseen kohtaan ja menoksi (videon alla havainnollistava kuva..). 

Ohjurin siirtäminen teki hyvää ja nyt palkkakuppikaan ei ollut kierosti houkuttelemassa, vaan keppien jälkeen heitin rasian. Sittenpä jossain välissä jätettiin tämä "siirretty ohjuri" ainoaksi ohjuriksi. Ja jossain välissä palkkarasiat näköjään jäivät taas paikalleen, joskin muistaakseni kannen kanssa, ettei varastelusta seuraisi herkuttelua. Ja sittenpä ohjurit pois ja pari kertaa niin, kunnes treeni loppui.

Välissä tosiaan tehtiin vähän keinua ja putkelta haettiin vauhtia kepeille. Kävipä Netta kerran puominkin tekemässä. Vielä vahvistelua kepeille. Jatkossa pitää varmaan pitää rasioilla kansi päällä ja jos Netta ohittaa jonkin keppivälin, toimia tavallaan neutraalimmin eikä sanoa "Ei." tai syöksyä tuulispäänä rasialle, sillä mikään ei Nettaa estä, jos se herkun näkee. Mutta toimitaan sitten ensi kerralla niin. Totta kai itseäkin alkaa vähän harmittaa, kun vauhdikkaan aloituksen jälkeen menee estämään nameille pääsyn ja koiran vauhti hiipuu. Noh, oppia ikä kaikki, virheistä oppii...

Ensi viikolla on omat treenit, tekniikkakurssi ja shelttien agikoulutus. Saas nähdä, mitä tekniikkakurssilla käydään. Omat tekniikkatiedot kun loppuvat suunnilleen valssiin, persjättöön ja takaakiertoon. Joistain jutuista on hämäriä muistikuvia, mutta moni termi on ihan hepreaa. Sielläpä sitten oppii! Ja ensi viikolla Nermari täyttää jo neljä vuotta, mihin aika menee?


Ei kommentteja

Lähetä kommentti