torstai 17. lokakuuta 2013

Aktiivista elämää?

Tänään satoi jo ekaa kertaa luntakin. Hrr. Kävin Netan kanssa vapaavuorolla tekemässä keppitreeniä. Osa siitä on taas videolla ja loppuun tuli yksi kerta ilman ohjureita. Aluksi siis kaikilla ohjureilla ja sitten poistin keskeltä ohjurit. Huomatkaa huima taideteokseni kepeistä...

Anyway, hypyltä kepeille, putkelta kepeille jne. Miksi en juossut kovempaa? Sen kun tietäisi. Ehkä minä sitten kuitenkin jotenkin pelkään, että entä jos se nyt hyppää ohjurin yli tai jotain. LUOTTAMUS. Missä luottamus? Tätä minä mietin. Pitää luottaa siihen, että kyllä se tekee eikä se hypi yli. Pitää luottaa ja juosta, ei olla etana. Muutenkin pitää juosta, ei hidastella. Hohhoijaa, enemmänhän tässä tarvitsee opastusta ohjaaja kuin koira...

Kun nuo poistetut keskimmäiset ohjurit eivät vaikuttaneet Netan suoritukseen, ne saavat jatkossakin olla poissa. Sitten ohjaaja voi vain hakata päätä seinäänsä ja yrittää iskostaa tajuntaansa, että pitää JUOSTA eikä vain hölkätä. En oikein keksi muutakaan keinoa keppien nopeuttamiseen. Ainakaan yksittäisenä treeninä. Palkkana ovat lihapullat ja niistä Netta kyllä tykkää, joten mitään superhyperpalkaa en oikein keksi, kun millään lelullakaan ei saa suurempaa vauhtia aikaan. Tämä vaatii toistoja. Ei ehkä verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta melkein pään hakkaamista seinään. Hah.

Iltaohjelmana oli collieiden toko. Sinne lähti tällä kertaa Netta. Seuraamisessa Netta ei edistänyt. Käännökset olivat väljiä ja tehtiinkin Netan kanssa samaa pyörähdysharjoitusta kuin Mirunkin kanssa, jotta takapääkin liikkuisi. Tätä ennen taidettiin tehdä pari käännöstä ihan vain imuttamalla. Takapäätreeniä siis Netallekin. Etuveto mikä etuveto, vai..?

Olipa myös paikallaolo, jossa oli tällä kertaa matka. Netta kesti hienosti, kun kävin välillä palkkaamassa ja menin kauemmaksi. Viimeisellä kerralla, kun tulin sen luo, se epäonnisesti nousi seisomaan. Pitäisi uskoa viisaampia ja lopettaa silloin, kun sujuu hyvin. Ensi kerralla sitten. Netta pysyi kyllä rauhallisesti (sen molemmilla puolilla oli koira). Ei melkein uskoisi, että joskus paikallaolon opettaminen oli yhtä tuskaa ja Netta ei meinannut millään pysyä paikallaan.

Oli tosi kylmää treeneissä. Onneksi auto oli lämmin ja kotona pääsi saunaan. Postausideoita saa laittaa, jos niitä on, kun nyt en oikein keksi. Toteuttaa pitäisi ainakin Netan päivä -kuvapostaus, mutta nyt lomalla vai loman jälkeen? Jaa-a. Blogi vaikuttaa varmaan aika harrastuspainotteiselta, vaikkei me oikeasti edes treenata usein. Jotkut ovat vissiin päätyneet "normaalin koirablogin" ohella pitämään treeniblogia erikseen, mutta en usko että jaksaisin sitä. Kaikki vaan samaan. Näin meidän kohdalla.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti